Erilaiset päästökompensaatioratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan, kun vaateet kestävälle liiketoiminnalle kasvavat. Organisaatiot, yksilöt ja jopa valtiot voivat hyvittää aiheuttamiaan päästöjä esimerkiksi lisäämällä hiilinieluja oman operatiivisen toimintansa ulkopuolella.
Sen sijaan ekologinen kompensaatio on monelle vieraampi käsite. Sen avulla pyritään päästöjen hyvittämisen sijaan korvaamaan ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuneet haitat. Mikäli elinympäristö kärsii esimerkiksi rakennushankkeen myötä, voidaan vahinko hyvittää parantamalla elinympäristöä muualla.
”Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti suojelemaan luonnon monimuotoisuutta. Ekologista kompensaatiota pidetään yhtenä keinona tavoitteen saavuttamiseksi. Monissa Euroopan valtioissa kompensaatio on jo tärkeä osa ympäristölainsäädäntöä sekä kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arvioinnin prosessia”, kertoo AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja, professori Pertti Lamberg.
Pertti Lamberg johtaa Sakatin kaivoshanketta. Hänen mukaansa kaivosprojekteissa on heti suunnittelun alusta lähtien tavoiteltava sitä, että hankkeesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja ekosysteemille.
AA Sakatti Mining Oy osti vuoden 2022 toukokuussa Inarin yhteismetsältä 2910 hehtaarin kokoisen hyvitysalueen. Kauppa on osa Sodankylässä sijaitsevan Sakatin monimetallikaivoshankkeen metsäkompensaatiota ja toistaiseksi suurin Suomessa toteutettu ekologinen kompensaatio.
Sakatin kaivoshanke aiheuttaa välttämättömiä luontohaittoja pääosin metsä- ja suoekosysteemeille. Kompensaatiolla katetaan myös epäsuorat vaikutukset, kuten melusta, pölystä ja liikenteestä aiheutuvat haitat.
”Emoyhtiömme Anglo American on sitoutunut ylikompensoimaan tuottamansa ekologisen haitan kaikissa uusissa hankkeissaan. Siksi myös Sakatissa halutaan tuottaa luonnon kannalta nettopositiivinen tulos. Meille on tärkeää, että hyvitys toteutetaan etunojassa jo ennen hankkeen hyväksymistä. Tämä on myös tulevan luonnonsuojelulain tavoitteiden mukaista”, toteaa AA Sakatti Mining Oy:n vastuullisuusjohtaja Ulla Syrjälä.
Vaikka päämäärä on jalo ja tavoiteltava, vaatii ekologinen kompensaatio organisaatioilta huolellista arviointia ja läpinäkyviä prosesseja toimiakseen toivotulla tavalla.
Kompensaatio on vastuullisen liiketoiminnan trendisana, jonka moni yritys ottaa omakseen, mutta joka voi pahimmillaan olla tyhjä lupaus ilman todellisia hyötyjä.
Pertti Lambergin mukaan maailmalta löytyy esimerkkejä kansallisista kompensaatiohankkeista, jotka ovat epäonnistuneet pääosin hyvitysten ja biodiversiteetin arvioinnin ja seurannan puutteellisuuden takia. Esimerkiksi Saksassa ekologit ovat havainneet hyvityskertoimissa suuria puutteita, kun luonnontila oli monessa hankkeessa huonontunut kompensaatiosta huolimatta.
Ekologisen kompensaation avulla korvataan ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuneet haitat. Mikäli elinympäristö kärsii esimerkiksi rakennushankkeen myötä, voidaan vahinko hyvittää parantamalla elinympäristöä muualla.
”Laajojen kaivos- ja rakennusprojektien kohdalla on heti suunnittelun alussa pyrittävä siihen, että hankkeesta aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja ekosysteemille. Esimerkiksi kaivoshankkeissa täydellinen haittojen välttäminen on kuitenkin hankalaa, koska kaivos vaikuttaa väistämättä toiminnan läheisyydessä”, Lamberg sanoo.
Hyvän suunnittelun avulla haittoja on kuitenkin mahdollista vähentää – ja toteuttaa hanke jopa siten, että kokonaisvaikutus on luonnon kannalta positiivinen.
”Ekologinen kompensaatio on osa niin kutsuttua lievennyshierarkiaa, jonka mukaan haittoja pyritään ensisijaisesti välttämään. Mikäli välttäminen ei onnistu, pyritään haitat minimoimaan paikallisesti. Seuraavaksi haittoja vähennetään ennallistamalla eli palauttamalla ympäristöä mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Mikäli tämä ei ole hankealueella mahdollista, haitat hyvitetään ennallistamalla, suojelemalla tai hoitamalla luontoa toisaalla – eli ekologisen kompensaation keinoin”, kertoo Ulla Syrjälä.
Sakatin vastuullisuusjohtaja Ulla Syrjälän mukaan on tärkeää, että ekologinen kompensaatio toteutetaan jo ennen hankkeen hyväksymistä.
Kompensaatiotoimilla tavoitellaan yleensä vähintään luonnon kokonaisheikentymättömyyttä, eli kaikki hankkeesta aiheutunut ekologinen haitta tulee hyvittää täysmääräisesti. Kokonaisheikentymättömyyttä ei saavuteta, mikäli hyvitetään esimerkiksi pelkästään uhanalaiset luontotyypit – myös tavanomaiset luontotyypit on siis hyvitettävä.
Vielä astetta parempi tavoite on nettopositiivinen vaikutus, eli hyvityksen pinta-ala suunnitellaan suuremmaksi tai laatu paremmaksi kuin kokonaisheikentymättömyyden saavuttaminen vaatisi. Luonnonsuojelullisesti laadukkaammalla hyvitysalueella saattaa esiintyä esimerkiksi enemmän uhanalaisia eliölajeja. Tällöin ekologiset haitat ylikompensoidaan.
Ekologisesta kompensaatiosta luonnon monimuotoisuuden säilyttämiskeinona on tutkimusnäyttöä puolesta ja vastaan. Menetelmä jakaa mielipiteitä, koska epäonnistumisen riski on tutkimusten mukaan ilmeinen.
”Tosiasia on, että ennallistamalla voidaan parantaa luonnon tilaa ja sen vuoksi kompensaatio kyllä toimii, kunhan toteutuksessa noudatetaan kaikkia asiaan kuuluvia periaatteita. Ekologista kompensaatiota yksinkertaisesti tarvitaan, jotta elinympäristöjen kokonaisheikentymättömyyden vaatimus toteutuu myös Suomen tasolla”, sanoo Ulla Syrjälä, joka on osallistunut luonnonsuojelulain uudistamistyöhön ekologisen kompensaation osalta.
Vaikka ennakkotapauksia ja tutkimusta on Suomessa vielä suhteellisen vähän, löytyy vertailukohtia niin hankkeista kuin lainsäädännöstäkin maailmalta. Virheet juontuvat monesti siitä, että lainsäädäntö on luotu ilman riittävää ohjeistusta toimintamalleista ja periaatteista.
”Suomessa on lähdetty etenemään järkevämmin – tutkimusperustaisesti ja tieteellisesti julkaistuja periaatteita noudattaen. Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijat ovat yhdessä muiden ympäristöministeriön ohjausryhmän jäsenten kanssa tehneet selvitystyötä, jonka tuloksena ekologisen kompensaation periaatteita kirjataan myös ensi kesänä voimaan tulevaan luonnonsuojelulakiin”, Syrjälä lisää.
”Ekologisen kompensaation prosessit on toteutettava rehellisesti ja läpinäkyvästi, jotta toimintaa voidaan kutsua aidosti vastuulliseksi.”
”Oppimamme ansiosta voimme kehittää kompensaatiomenetelmiä siten, että ne toteuttavat parhaiten päämääränsä – luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja luonnon tilan parantamista. Onnistuaksemme tässä, ekologisen kompensaation prosessit on toteutettava rehellisesti ja läpinäkyvästi, jotta toimintaa voidaan kutsua aidosti vastuulliseksi”, toteaa Pertti Lamberg.
Lähteet:
AA Sakatti Mining Oy: Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio AA Sakatti Mining Oy:n mahdolliselle Sakatin kaivokselle
Ympäristöministeriö: Ekologinen kompensaatio
Helsingin kaupunki: Ekologinen kompensaatio
Artikkeli on julkaistu maksettuna Helsingin Sanomissa 10.10.2022