Osallistuimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Lapsi mukaan töihin -päivään.
Meidän toimistollamme käy lapsia satunnaisesti; tunnin tai kaksi silloin tällöin värittämässä värityskirjaa sen aikaa, että äiti tai isä saa työt tehtyä. Jokainen työssäkäyvä vanhempi varmaan kertoo lapselleen työstään edes jotain, mutta esimerkiksi oma tyttäreni kysyttäessä vastaa, että äiti naputtelee päivät tietokonetta, käy kaupassa ja keittää kahvia. Voisin kuvitella, että geologien lapset tietävät vanhempiensa tutkivan kiviä päivät pitkät. Sen vuoksi osallistuimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa Lapsi mukaan töihin -päivään – halusimme lisätä lasten ymmärrystä siitä, mitä me aikuiset siellä toimistolla ihan oikeasti päivät teemme.
Lapset tulivat toimistollemme puoliltapäivin – ihan koko päivää emme uskaltaneet näin ensimmäisellä kerralla tähän varata. Lapsia osallistui päivään 12 – lähestulkoon kaikkien työntekijöidemme lapset olivat siis mukana! Tähän mennessä lapset ovat tietysti oppineet kulkemaan toimistolla vanhempiensa kanssa suhteellisen vapaasti, joten tähän päivään otimme heti hieman virallisemman otteen – ympäristö- ja turvallisuustiimin Tero aloitti päivän toimistomme aulassa pienellä turvallisuuskoulutuksella. Tämä koulutus pidetään muutenkin kaikille, jotka tulevat tiloihimme ensimmäistä kertaa – kertaamme lähimmät poistumistiet, kokoontumispaikan ja miten toimia mahdollisessa hätätilanteessa. Sen lisäksi toimitusjohtajamme Jukka piti lyhyen tervetuliaispuheen koko porukalle.
Ihan ensimmäiseksi lähdimme kiertämään toimistoamme ja kysyimme työntekijöiltä, että mitä he täällä työkseen tekevät. Geologien 3D-mallit tietokoneruudulla näyttivät lasten mielestä vähän hassuilta – ihan kuin olisi pitkiä neuloja pistelty sinne tänne! Saimme ihastella erinäköisiä kiviä ja näimme myös pieniä kairakoneita, sellaisia pöydälle mahtuvia.
Toimistokierroksen jälkeen katsoimme lyhyen, noin kolmeminuuttisen videon meistä ja tekemästämme työstä. Video kertoo kiven tarinan – aina kairasuunnitelmasta reittien tekoon, itse kairaukseen, kivien saapumiseen varastolle ja jatkotoimista. Videon (joka kuulemma oli kuitenkin hieman liian pitkä), jälkeen siirryimme varastolle,
jossa meitä oli vastassa varaston esimies Risto sekä teknikko Pete. Varastolla kivienkäsittelyhalliin mentäessä meillä on aina erillinen turvallisuus koulutus. Tällä kertaa halliin sai poikkeuksellisesti mennä ilman turvakenkiä, koska varsinaiset työt oli jo tältä päivältä lopetettu. Kivihalli kivisahoineen ja vedenpuhdistamoineen oli mielenkiintoinen – samassa yhteydessä heräsi lapsille kysymyksiä kotien viemäröinneistä ja vesijärjestelmistä.
Sitten päästiinkin ihmettelemään kiviä. Geologimme Henri oli suunnitellut erilaisia tehtäviä kiviin liittyen. Ainakin pienempien osallistujien suosikki oli ehdottomasti kelluva kivi – miten jännittävää olikaan, kun toinen kivi painui vesikulhon pohjaan kuten kivet yleensäkin, mutta toinen jäikin pintaan kellumaan! Isompia kiinnosti mikroskoopilla tutkittavat näytteet – miten erilaiselta kivi näyttääkin mikroskoopilla katsottaessa.
Touhun jälkeen alkoi jo nälkä kurisemaan itse kullakin ja päivä olikin mukava lopettaa kaikille yhteiseen välipalaan. Meillä on ollut tapana syödä kerran kuukaudessa yhteinen välipala koko henkilöstön kesken, mutta yleensä välipalalla ei ole ihan näin kova pulina ja vilinä.
Tyttäreni on kolmannella luokalla ja opiskellut koulussa englantia ykköseltä alkaen. Sunnuntai-iltana hän mietti kotona, että ”kyllä minäkin uskallan englannin tunnilla puhua englantia ääneen – uskalsihan teidänkin työpaikalla aikuinen puhua meille Suomea, vaikka ei ihan täydellisesti sitä osannutkaan” – oppeja siis saatiin monenlaisia, eikä pelkästään kiviin liittyvää.
Päivä oli mukava, antoisa ja opettavainen ja luulen, että tämä jää meillä vuosittaiseksi perinteeksi!