.
Latest annual report
Mega Nav Image
Latest annual report
Mega Nav Image
The Difference Makers
Mega Nav Image
The Difference Makers
Mega Nav Image
A world-class portfolio
Mega Nav Image
Sustainability Report 2017
Mega Nav Image
Q3 2018 PRODUCTION REPORT
Mega Nav Image
How to become a supplier
Mega Nav Image
skip to main content

Suotuisa geologia ja korkea teknologinen osaaminen tekevät kaivostoiminnasta kannattavaa

26 elokuuta, 2020

Geologian tutkimuskeskus GTK:n pääjohtaja Mika Nykänen ja Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela kertovat, miksi malmiesiintymien löytäminen on tärkeää ja miksi Suomessa kannattaa louhia.

Miljardeja vuosia vanha kallioperämme kätkee sisäänsä runsaasti arvokkaita mineraalirikastumia. Kaiken kaivostoiminnan lähtökohtana on näiden merkittävien ja arvokkaiden rikastumien löytäminen ja arviointi, joka luo perustan kaivostoiminnan investoinneille Suomessa.

Suomessa merkittävin kallioperän kartoitusta ja tutkimusta tekevä taho on Geologian tutkimuskeskus GTK. GTK on valtiollinen asiantuntijaorganisaatio, jonka tehtäviin kuuluu kallioperän tutkimisen ohella tutkimuksissa kerätyn tiedon ja asiantuntijuuden tarjoaminen yritysten sekä yhteiskunnan käyttöön.

”Menestyksekäs malminetsintä edellyttää tietoa alueen mineraalipotentiaalista. Keskimäärin vain yksi tuhannesta malminetsintäoperaatiosta johtaa kaivoksen perustamiseen, joten tietoa todella tarvitaan”, GTK:n pääjohtaja Mika Nykänen kertoo.


Tieto puolestaan luo pohjan arvioille siitä, mitä tärkeitä mineraaleja Suomen maaperästä löytyy. Eri mineraalien tärkeys saattaa myös ajan saatossa ja teknologioiden kehityksen myötä vaihdella.

”Suomen kallioperää ja sen sisältämiä mineraalirikastumia ei ole pitkäjänteisestä työstä huolimatta läheskään vielä kokonaan kartoitettu. On pidettävä huolta, että Suomessa ja Euroopassa on vastaisuudessakin vastuullista alkutuotantoa, jolla taataan teollisuudelle tärkeiden raaka-aineiden saatavuus. Tämä voidaan varmistaa vain pitkäjänteisellä kallioperän tutkimuksella”, Nykänen painottaa.

Tiedosta on toki hyötyä kaivosteollisuuden ulkopuolellakin, sillä sitä käytetään myös esimerkiksi rakentamisen ja maankäytön tukena.

Suomen kallioperän uumenista löytyy lisäksi jotain ainutlaatuista: Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jonka kallioperässä on merkittävissä määrin kaikkia keskeisiä akkutuotantoon tarvittavia alkuaineita kuten nikkeliä, kobolttia, litiumia, grafiittia ja kuparia. Suomessa on samalla myös useita toimijoita, jotka kattavat merkittävän osan akkujen arvoketjusta aina mineraalien louhimisesta, akkukemikaalien valmistamiseen, akustojen kokoonpanoon ja akkujen kierrätykseen asti. Yhdessä akkutuotannon eri vaiheen toimijat muodostavat niin kutsutun akkuklusterin.

Alan investointiprojektit huomioon ottaen Suomella on erinomainen mahdollisuus asemoitua akkutuotannon kannalta tärkeäksi maaksi aikana, jolloin tarve akuille on kasvamassa.

”Tässä Suomella on erityisvahvuuksia. Akkumineraalien kysynnän arvioidaan kasvavan huomattavasti tulevina vuosina muun muassa liikenteen sähköistyessä”, Nykänen kertoo.

Malminetsinnän ohella GTK:n toinen tehtävä on ylläpitää tietopankkeja, joihin sen keräämää tutkimustietoa viedään. Tietoa esiintymistä viedään kansalliseen geotietovarantoon, ja GTK:n tuottamaa tietoa malminetsintätoiminnasta ja varaustilanteesta voi puolestaan tarkastella julkisesta, kaikille avoimesta ”Mineral Deposits and Exploration” -palvelusta. GTK:n laadukkaat tietovarastot ovat keränneet kehuja Suomen ulkopuoleltakin.

”Ulkopuoliset arvioitsijat ovat useasti arvioineet tuottamamme geotietovarannot jopa maailman parhaiksi”, Nykänen sanoo.

Kaivostoiminta kannattaa Suomessa

Jos rikkaat mineraaliesiintymät ovat kaivostoiminnan ”A”, ovat kaivostoiminnan ”O” hyvät toimintaolosuhteet. Suomessa kaivosalan hyvien toimintaolosuhteiden taustalla ovat vakaa toimintaympäristö sekä teknologinen osaaminen.

”Kaivostoiminnan näkökulmasta Suomessa on laadukas lainsäädäntö, jonka ansiosta lakiin perustuvien ehtojen asettaminen esimerkiksi lupamenettelyssä on korkeatasoista. Toiminnan valvonta on niin ikään laadukasta. Kaivostoiminta Suomessa on vastuullista ja läpinäkyvää, ja myös ilmastonmuutoksen tärkeys ymmärretään Suomessa hyvin”, Kaivosteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Suomela kertoo.

”Kaivostoiminta Suomessa kestää kansainvälisenkin vertailun työn tehokkuuden ja alan teknologisen kehittyneisyyden ansiosta, vaikka mineraaliesiintymämme eivät muuten olekaan maailman mittakaavassa valtavia”, Suomela jatkaa.

Akkuklusterin ohella Suomen kaivosalan erityispiirteisiin kuuluu niin kutsuttu mineraaliklusteri. Klusterilla - johon sisältyy niin malmien louhiminen, metallien jalostus kuin kaivoskoneiden kehitys- ja valmistustyökin - on merkittävät talousvaikutukset: kerrannaisvaikutuksineen klusterin kokonaistuotos on noin 22,1 miljardia euroa vuodessa.

”Klusterin koko arvoketju tuo investointeja ja luo työpaikkoja, minkä lisäksi se ylläpitää ja kehittää Suomen teknologiaosaamista. Tämä on tärkeää, sillä teknologian kehitys tehostaa siirtymää kohti vähähiilisyyttä”, Suomela kuvaa.

Nykäsen tavoin myös Suomela painottaa Suomessa sijaitsevan arvoketjun merkitystä vastuullisuuden kannalta. Monissa muissa maissa mineraaleja ei välttämättä louhita tai jalosteta yhtä vastuullisesti ja turvallisesti kuin Suomessa.

”Kotimaisen arvoketjun myötä voimme olla varmoja, että kulutuksen perustana on jäljitettävissä olevat raaka-aineet ja niiden arvoketju”, Suomela kertoo.

Toinen erityispiirre Suomen kaivosteollisuudessa on raaka-aineiden kierrätys, jonka merkitys kasvaa jatkuvasti. Kierrätys onkin yksi tapa lieventää kaivosalan ympäristövaikutuksia, joka on yksi tärkeimmistä alaa koskevista puheenaiheista. Vaikutusten vähentämiseksi Suomela korostaa muun muassa valvonnan, investointien ja tutkimustyön merkitystä.

”Jatkuva Pohjoismainen, EU-tasoinen ja maailmanlaajuinen yhteistyö mahdollistavat lisäksi pääsyn uusimpaan ja parhaaseen tietoon sekä osaamiseen vaikutusten vähentämiseksi”, Suomela lisää.

Aiheet ovat nousseet yhä ajankohtaisemmiksi, sillä kaivoslain uudistaminen on parhaillaan kesken. Suomela painottaa, että kaivoslain uudistamisen tavoitteena tulisi olla kestävän ja vastuullisen raaka-aineketjun vahvistaminen Suomessa.

”Toinen tärkeä tavoite on parantaa tiedonkulkua yhtiöiden, viranomaisten, kuntien ja asukkaiden sekä maanomistajien välillä. Tähän tulisi edelleen panostaa”, Suomela toteaa.

AA Sakatti Mining Oy:n yhteistyö GTK:n ja Kaivosteollisuus ry:n kanssa

GTK:n syvällistä osaamista ja tietoutta on hyödynnetty myös Sakatin hankkeesssa.

”Sakatti käyttää GTK:n asiantuntemusta muun muassa litologisissa, geofysikaalisissa ja rikastusteknisissä tutkimuksissa. Tutkimukset antavat tärkeää tietoa alueen geologiasta ja malmin prosessauksesta”, toimitusjohtaja Pertti Lamberg kertoo.

Yhtiö on lisäksi aktiivinen Kaivosteollisuus ry:n jäsenyritys. ”AA Sakatti Mining Oy:n asiantuntijoita on myös useassa järjestön luottamustehtävässä”, Lamberg toteaa.

Lue lisää Sakatin hankkeesta ja teknologian käytöstä hankkeessa.