Sakatin kaivoshankkeen valmistelu edellyttää useiden näkökulmien yhteensovittamista. Tulevaisuuden kaivos rakentuu sidosryhmien odotuksista, ympäristöasioista ja yhteiskunnan vaatimuksista sekä markkinoiden tarpeista ja teknisestä suunnittelusta.
”Hankkeen suunnitteluvaiheessa on pitkälti kyse siitä, että sovitamme kaivostoimintaa muuhun maankäyttöön. Poronhoito, metsätalous ja asukkaat – kaikilla on omat tarpeensa”, sanoo Anglo Americanin Sakatin kaivoshankkeen vastuullisuusjohtaja Ulla Syrjälä.
Mitä sitten kaivostoiminnan sovittaminen muuhun maankäyttöön tarkoittaa käytännössä?
Suunnittelussa selvitetään muun muassa, kuinka kaivostoiminnan edellyttämät rakennukset, vesienkäsittely sekä maa-ainesten varastointi tulisi sijoittaa. Samoin tilaa tarvitsevat uudet liikenneväylät ja voimajohtolinja.
Myös melu, pöly, valaistus ja vaikutukset maisemaan on osattava ottaa huomioon sekä ihmisten että ympäristön kannalta, vaikka tulevan kaivoksen kaikki maanpäälliset toiminnot sijoitetaan Natura-alueen ulkopuolelle.
”Usein keskusteluun nousevat Natura-alueen suojeluarvot, mutta kaivoksen ympäristöasioissa tutkimme vaikutuksia hyvin paljon laajemmin. Käsiteltävien asioiden laajuus vaatii varsinaisen moniottelijan taitoja”, sanoo Syrjälä.
Syrjälä tiimeineen selvittää mahdollisia vaikutuksia kasvillisuuteen, luontotyyppeihin ja eläimistöön sekä maalla että vesistöissä perustilaselvitysten ja eri mallinnusten avulla. Porojen laiduntamisreittejä ja luontaista liikkumista kaivoksen vaikutusalueella tarkkaillaan satelliittipaikantimien avulla.
Ilmastomuutoksen hillintä
Anglo Americanin toimintaa ohjaavat maailmanlaajuiset kestävän kaivostoiminnan periaatteet. Ympäristötavoitteina on toimia ilmastoneutraalisti ja optimoida tarvittavan veden käyttö.
Kolmanneksi yhtiö pyrkii nettopositiiviseen biodiversiteettivaikutukseen, minkä mukaan yhtiön tulee parantaa luonnon monimuotoisuutta enemmän, kuin sen toiminta sitä vähentää.
Apuun tulee myös tekoäly
Päästöjä Sakatin hankkeessa vähennetään muun muassa käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja tehokkaita louhintamenetelmiä. Tietokoneohjatut porat toimivat energiatehokkaasti, ja automaatiolla optimoidaan kuljetuksia.
“Kaivoksen digitaalinen ekosysteemi ja automaatio luovat myös uusia keinoja toimia turvallisesti ja tehokkaasti. Näitä Anglo American hyödyntää suunnittelussaan. Tekoälyn avulla kaivos voi tehostaa esimerkiksi malmin käsittelyä niin, että mineraalit saadaan malmista talteen entistä tarkemmin. Samalla louhintaan kuluu vähemmän energiaa ja vettä, ja myös sivukiveä syntyy vähemmän”, kertoo Ulla Syrjälä.
Vesi kiertää tehokkaasti
Vesien käsittely on yksi tärkeimmistä ympäristötyön osa-alueista.
”Pohjavesien kanssa olemme jo tehneet suuren työn. Maakerrosten kyky johtaa vettä ja kallioperän rakenne on mallinnettu tarkimmalla menetelmällä, mitä löytyy. Pohjavesien vuoksi päädyimme siihen, että jätetään lähimpänä maanpintaa sijaitseva erillinen esiintymä hyödyntämättä”, Syrjälä sanoo.
Vähintään 70 prosenttia Sakatin kaivosalueen vesistä kierrätetään. Kaivoksen tunneleista poistetaan sinne kallioperästä tihkuvat vedet. Lisäksi puhdistukseen kootaan myös lumen sulamisvedet ja sadevedet kaivosalueelta.
Vesien kunnollinen varastointi ja puhdistaminen vaativat huolellisen suunnittelun. Vesiä ei puhdistettuinakaan johdeta takaisin suojellulle alueelle.
Jätteetön kaivos
‘’Sakatin kaivoksen tuottaman sivukiven ja rikastushiekan määrä on huomattavasti pienempi kuin vastaavan avolouhoksen tuottama jätemäärä. Tämä johtuu Sakatin esiintymän poikkeuksellisen korkeista metallipitoisuuksista ja kaivoksen sijainnista maan alla. Lisäksi sivukivi on meille hyvä resurssi rakennusaikana’’, Ulla Syrjälä sanoo.
Sivukivi on malmin tieltä louhittua kiveä, jonka mineraalipitoisuus ei riitä jalostukseen. Yli puolet louhittavasta sivukivestä voidaan kuitenkin käyttää rakentamiseen. Sivukivellä ja rikastushiekalla, josta malmi on jo irrotettu, täytetään louhittuja onkaloita. Maan päälle jäävä rikastushiekka varastoidaan ja peitetään asianmukaisesti.
”Uskon, että meitä kaikkia, jotka olemme viemässä hanketta eteenpäin, motivoi sama halu tehdä asiat mahdollisimman hyvin”, sanoo Ulla Syrjälä.
Hyvästä työstä on tullut myös kiitosta. Riippumaton taho arvioi hiljattain Sakatin malminetsintätyön vastuullisuuden, sidosryhmävuorovaikutuksen ja turvallisuustyön kansainvälisellä TSM-standardilla.
”Tulokset olivat hyvät, mutta luonnollisesti saimme myös eväitä kehittää toimintaamme edelleen. Jatkuva parantaminen on tällaisten arviointien keskeinen tavoite”, kertoo Ulla Syrjälä.
Ulla Syrjälä, vastuullisuusjohtaja, Anglo Americanin Sakatin kaivoshanke