Geologi, porari, räjäyttäjä, ympäristöasiantuntija ja taloushallinnon asiantuntija – kaikki nämä ovat kaivosalan osaajien nimikkeitä. Kaivosala tarjoaa lukuisille suomalaisille monipuolisia töitä. Alan työllisyysnäkymät ovat hyvät koronaviruspandemiasta huolimatta, sillä teollisuus ja talous tulevat tarvitsemaan metalleja myös tulevaisuudessa.
Kaivosalan työpaikkojen monipuolisuuden ansiosta Suomen niin kutsutulla mineraaliklusterilla, johon luetaan raaka-aineiden louhinnan ohella metallien jalostus sekä kaivoslaitteiden valmistus, on arvioitu olevan huomattavat työllisyysvaikutukset. Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimuksen mukaan klusterin työllisyysvaikutus henkilötyövuosilla mitattuna on noin 87 400 henkilötyövuotta, josta 24 600 on suoria työllisyysvaikutuksia. Alueellisesti työllisyysvaikutus on erityisen merkittävä Satakunnassa, Kainuussa ja Lapissa.
Laajat työllisyysvaikutukset selittyvät osittain sillä, että yksittäinen kaivoshanke työllistää paljon muitakin, jotka eivät välttämättä ole töissä suoraan kaivostoimintaa tai jalostusta harjoittavan yrityksen palveluksessa. Hankkeiden parissa työskentelee useita alihankkijoita, jolloin yksittäisen hankkeen tai toimijan luoma työllistämisvaikutus on entistä laajempi. Kaivostoiminnan pitkäkestoisuuden ansiosta niiden myötä syntyneet työpaikat ovat lisäksi kestäviä. Kaivokset tukevat myös paikkakuntien muita elinkeinoja sekä työllisyyttä.
”Kaivosten vaikutus näkyy kaikkialla. Hankkeet työllistävät esimerkiksi paikallisia rakennusyrityksiä ja pesula- ja siivouspalveluita. Korona-ajan ulkopuolella kaivokset tukevat myös matkailualaa esimerkiksi silloin, kun paikkakunnilla järjestetään alaan liittyviä tilaisuuksia,” kertoo Työ- ja elinkeinoministeriössä kaivostoimialan päällikkönä toimiva Heino Vasara.
Kaivosala toimii pienien paikkakuntien piristysruiskeena
Lapissa kaivosalan tuoma työllisyys toimii taloudellisena piristysruiskeena erityisesti pienillä paikkakunnilla.
”Jos katsotaan Kittilää tai Sodankylää, niin kaivoshankkeilla on ollut vahva positiivinen vaikutus esimerkiksi nuorten työttömyyden vähentämisessä,” Vasara kuvaa.
Kaivostoiminta ei ole Lapissa uutta, sillä maakunnassa toimintaa on harjoitettu jo yli puolen vuosisadan ajan. Kasvava malminetsintä sekä uudet, suunnitteilla olevat kaivoshankkeet – kuten Sakatin monimetallikaivos – ovat kuitenkin tukeneet alan taloudellisen ja myös työllisen merkityksen kasvua Lapissa.
Lapin kaivosala vastasi vuonna 2018, 44 prosentista koko Suomen kaivannais- ja malminrikastusalan työllisyydestä, ja kerrannaisvaikutuksineen mineraaliklusteri kattaa peräti 33 prosenttia koko Lapin työllisyydestä. Lapissa suoraan mineraaliklusterin parissa työskentelee nykyisin noin 3 800 henkilöä, mutta kerrannaisvaikutukset mukaan laskettuina alan työllisyysvaikutus Lapissa kipuaa 21 431 henkilötyövuoteen.
Kaivoshankkeet tuovat työpaikkoja jo malminetsintä- ja suunnitteluvaiheessa, mutta työvoiman tarve kasvaa kaivoksen rakennustöiden alkaessa lopulta moninkertaistuen kun kaivoskoneet viimein käynnistetään. Esimerkiksi Sakatin hanke työllistää nykyisin noin 40 asiantuntijaa, ja kaivostoiminnan alkaessa kaivos tulisi työllistämään noin 350-400 henkilöä.
Hankkeissa mukana olevien alihankkijoiden kannalta kaivoshankkeista on hyötyä laajemminkin kuin vain sopimusten ja täydempien tilauskirjojen kautta.
”Kansainvälisen kaivostoimijan läsnäolo tarjoaa alihankkijoille mahdollisuuden kansainvälistyä kotikulmillaan. Kun yritys toimii kansainvälisten standardien mukaisesti, avautuu siten myös ovet toimintaan muuallakin maailmassa”, Vasara kertoo.
”Anglo American on tehnyt uraauurtavaa työtä kaivosalan vastuullisuuden ja kaivosinnovaatioiden kehittämiseksi ympäri maailmaa, ja me AA Sakatti Mining:issä hyödynnämme yhtiön edelläkävijyyttä omassa työssämme. Alihankkijoidemme kanssa tehtävän yhteistyön kautta kaivosalan globaalit käytännöt ja toimintatavat tulevat myös heille tutuiksi”, AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtaja Pertti Lamberg lisää.
Kaivosalalle keskeistä koulutusta järjestetään ympäri maata
Kaivosalan kannalta Suomen yksi valttikortti on koulutettu työvoima sekä korkea teknologinen osaamistaso. Vaikka kaivosalalla työskentelevän ei alalle päästäkseen välttämättä tarvitsekaan lähteä opiskelemaan juuri kaivosalan oppiainetta, on koulutuksella tärkeä rooli osaajien saamisessa alalle.
Suomessa kaivostoiminnan kannalta keskeisiä oppiaineita, kuten geologiaa tai kaivos- ja rikastustekniikkaa, voi opiskella yhteensä kuudessa yliopistossa ja neljässä ammattikorkeakoulussa, jonka lisäksi alan opetusta tarjotaan myös muutamassa ammatti- ja aikuisopistossa. Lapissa kaivos- tai rikastusalaa voi opiskella muun muassa Sodankylässä, Torniossa ja Rovaniemellä. Kaivosalan perustutkintoja ollaan parhaillaan uudistamassa, ja uudistuksen valmistuttua alan opiskelijat voivat erikoistua tiettyyn kaivosalan osa-alueeseen, kuten kaivoskoneiden kunnossapitoon tai näytekairaukseen.
Oppilaitokset eivät kuitenkaan ole ainoita tapoja kouluttautua alan osaajaksi, sillä myös alan yritykset investoivat aktiivisesti työntekijöidensä koulutukseen.
”Tarjoamme useita eri koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia yhtiön sisällä. Panostamme aina työntekijöidemme osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämiseen”, Lamberg toteaa.
Lue lisää Sakatin hankkeesta ja sen työllisyysvaikutuksista.
Etsimme jatkuvasti uusia ammattilaisia joukkoomme. Tiedotamme avautuvista työmahdollisuuksista verkkosivuillamme.