Natura-arviointi

Sakatin kaivoshankkeen Natura-arvioinnissa tarkastellaan hankkeen luontovaikutuksia poikkeuksellisen laajasti

Sakatin monimetalliesiintymä sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluvan Viiankiaavan länsilaidalla. Natura 2000 on EU:n laajuinen suojelualueiden verkosto, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta sekä suojella tärkeitä elinympäristöjä ja lajeja. 

Viiankiaavan 6595 hehtaarin suuruisesta Natura-alueesta suunnitellun Sakatin maanalaisen kaivoksen pintaprojektio noin prosentin luokkaa (49,71 ha). 

Viiankiaavan Natura-alue muodostuu laajoista aapasuokokonaisuuksista sekä pienemmistä keidassuo-osuuksista. Lajistollisesti arvokas Viiankiaapa on suojeltu luonto- ja lintudirektiivin mukaisena kohteena (SAC/SPA). Alueen suojeluperusteena on 13 luontotyyppiä, saukko, viisi kasvilajia ja 25 lintulajia sekä kolme salassa pidettävää lajia. Natura-alue kuuluu kokonaisuudessaan valtioneuvoston hyväksymään soidensuojelun perusohjelmaan.

Natura-arviointi osana ympäristövaikutusten arviointia

Sakatin kaivoshankkeessa on tutkittu monimetalliesiintymän laajuutta usean vuoden ajan, ja kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) käytiin läpi vuosien 2018–2023 aikana. YVA-menettelyn yhteydessä laadittu aiemman luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi valmistui vuonna 2020 ja sen täydennys vuonna 2023.

Elokuussa 2023 Lapin ELY-keskus antoi perustellun päätelmänsä Sakatin kaivoshankkeen YVA-selostuksesta ja luonnonsuojelulain mukaisen lausuntonsa Natura-arvioinnin täydennyksestä. Perustellun päätelmän mukaan selostus oli laadittu lain mukaisesti, mutta lausunnossaan ELY-keskus edellytti Natura-arvioinnin päivittämistä hankkeen seuraavassa vaiheessa.

Sakatin kaivoshankkeen Natura-arvioinnin päivitys valmistui helmikuussa 2025, jolloin se luovutettiin Lapin liitolle vaihemaakuntakaavan laadintaa varten. Luonnonsuojelulain mukaan vaihemaakuntakaavan laatijan tulee pyytää lausunto Natura-arvioinnista ELY-keskukselta ja Natura-alueen haltijoilta.

Mitä Natura-arvioinnissa arvioidaan?

Sakatin kaivoshankkeen Natura-arvioinnin päivityksessä tarkastellaan suunnitellun kaivoksen vaikutuksia Viiankiaavan Natura-alueen suojelutavoitteisiin. Siinä on huomioitu viranomaislausunnoissa esille nostetut asiat.

Luonnonsuojelulain mukaan Natura-arviointi tulee tehdä, mikäli voidaan ennalta arvioida, että hanke tai suunnitelma todennäköisesti aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin eli niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden perusteella alue on osa Natura 2000 -suojeluverkostoa.

Sakatin kaivoshankkeen vaikutuksia on arvioitu edellä kuvatun heikentämiskiellon perusteella. Natura-arvioinnin päivityksessä on otettu huomioon hankkeen uusi mineraalivarantoarvio 
ja sen perusteella päivitetty kaivossuunnitelma, jolla on haettu Tukesilta kaivoslupaa. Myös pohjavesimalli, jolla arvioidaan kaivoksen vaikutuksia suon vesitalouteen, on uusittu tarkemman geologisen tiedon ja kaivossuunnitelman pohjalta.

Keskeisimmät Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvat vaikutukset 

Natura-arvioinnissa vaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan usean eri tekijän, kuten esimerkiksi vaikutuksen suuruuden, tyypin, laajuuden, ajoituksen ja todennäköisyyden mukaan.

Viiankiaavan suojeluperusteisiin kohdistuvien tärkeimpien vaikutusten arvioidaan voivan syntyä Sakatin kaivoshankkeessa pohjaveden pinnan vaihtelusta suon länsipuolella. Muita tunnistettuja vaikutusmekanismeja ovat pölylaskeuma, melu, tärinä, visuaaliset vaikutukset, valaistusvaikutukset, maankäytön muutos, malminetsintäkaluston aiheuttamat maastovaikutukset ja törmäysvaikutukset. Lisäksi Natura-arvioinnissa on huomioitu yhteisvaikutukset toteutetun ja suunnitellun malminetsinnän kanssa.

Vaikutukset lieventävien toimenpiteiden jälkeen 

Päivitetyssä Natura-arvioinnissa lieventävänä toimenpiteenä on tarkasteltu koillisen satelliittiesiintymän (NE) louhimatta jättäminen, jolla vähennetään hankkeen vesitaloudellisia vaikutuksia.

Lieventävistä toimenpiteistä huolimatta kaivoshanke voisi Natura-arvioinnin mukaan heikentää kolmea suojeluperusteena olevaa luontotyyppiä (aapasuo, letto ja puustoinen suo) sekä kahden suojellun kasvilajin (isonuijasammal ja lapinleinikki) elinolosuhteita Viiankiaavan luoteisreunassa. Suojeluperusteena olevaan linnustoon ja saukkoon ei sen sijaan kohdistu merkittävää heikennystä.

Natura-arvioinnissa todettu muutosriski rajautuu pieneen osaan Natura-alueesta. Merkittävä heikennys voi syntyä mahdollisesta muutoksesta suon vesitaloudessa, jolloin vaikutuksia kaikkein muutosherkimpiin suoympäristöihin ja suolajeihin ei voida sulkea pois. Kasvillisuuden palautumiskyvystä takaisin luonnontilaan ei ole riittävän kattavaa tutkimustietoa, vaikka suon vesitalouden arvioidaankin palautuvan nykyistä vastaavaksi kaivostoiminnan jälkeen.

Lieventävät toimenpiteet huomioiden muutokset elinympäristössä ovat eläimistön kannalta vähäisiä. Kaivostoiminnan aiheuttama melu ja muu häiriö on Natura-alueella vähäistä ja vaikutukset eläimistöön ovat palautuvia. Eläimistön ekologiasta ja häiriöherkkyydestä sekä populaation palautumiskyvystä on kattavasti tutkimustietoa, jonka perusteella arvio on voitu tehdä luotettavasti.

Uusi kaivossuunnitelma luo edellytykset kestävälle kaivostoiminnalle

Sakatin kaivoshanketta on esiintymän löytymisestä lähtien suunniteltu ja kehitetty siten, että hankkeen ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset ja toteuttamistapa suojeluperusteena olevien luonnonarvojen kannalta paras mahdollinen. Hankesuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin yhteydessä kaivoshankkeelle on etsitty sellaisia toteuttamistapoja, joilla vähennetään Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia.

Hankkeen toteutustavaksi on jo YVA-menettelyssä valikoitunut hankevaihtoehto, jolla on vähäisimmät vaikutukset Natura-alueeseen ja jonka teknistä toteutusta on kehitetty jatkuvasti eteenpäin.

Kaivossuunnittelussa on tunnistettu monia toiminnan vaikutuksia vähentäviä toimia, jotka on huomioitu uudessa kaivossuunnitelmassa. Siihen kuuluu maanalainen, huolellisesti injektoitu vinotunnelisto, jota pitkin malmi kuljetetaan rikastettavaksi suojelualueen ulkopuolelle. Myös rikastushiekan ja sivukiven käyttäminen louhostäytössä ja louhostäytöstä ylijäävän rikastushiekan läjitys suodatettuna pienentävät kaivoksen jalanjälkeä.

Keskeisiin vaikutuksia lieventäviin ratkaisuihin lukeutuu myös pääesiintymästä koilliseen sijaitsevan satelliittiesiintymän (NE) hyödyntämättä jättäminen, mikä pienentää huomattavasti hankkeen vesitaloudellisen vaikutusalueen laajuutta ja maaston kuivumisvaikutuksia. Vuonna 2025 päivitettyyn mineraalivarantoarvioon ja siihen perustuvaan louhintasuunnitelmaan nojaten satelliittiesiintymän poisjättäminen ei vaikuta kaivoksen toiminta-aikaan.

Voit tutustua Natura-arvioinnin päivitykseen sekä sen liitteisiin alla olevasta linkistä: