Lapin liitto hyväksynyt Sakatin vaihemaakuntakaavaehdotuksen lähettäväksi valtioneuvoston käsittelyyn
13 toukokuuta, 2026
Lapin liiton hallitus on tänään 13.5.2026 hyväksynyt Sakatin vaihemaakuntakaavaehdotuksen ja lähettää sen valtioneuvoston käsittelyyn. Kaavaehdotus sisältää esityksen poiketa Natura-suojelusta, jonka myötä maakuntakaavassa voidaan osoittaa alue Sakatin kaivoshanketta varten. Lopullisesti vaihemaakuntakaava voidaan hyväksyä Lapin liiton valtuustossa, kun kaikki tarvittavat poikkeusmenettelyt on saatu päätökseen.
Kaivoshanketta valmistelevan Anglo Americanin suomalainen tytäryhtiö on toimittanut Lapin liitolle kaavaehdotusta varten tarvittavat aineistot, mukaan lukien Sakatin mineraaliesiintymän hyödyntämiseen liittyvät laaja-alaiset ympäristöselvitykset ja kaivostoiminnan vaikutusarvioinnit. Näihin kuuluu myös suunnitelma korvaavista toimista, joilla hyvitetään maanalaisen kaivoksen mahdollisia vaikutuksia suojellun Viiankiaavan länsireunalla.
– Vaihemaakuntakaava on tärkeä etappi hankkeen yhteiskunnallisessa käsittelyssä. Vuosia kestäneet ja poikkeuksellisen perusteelliset hydrologiset- sekä muut luontoselvitykset antavat päättäjille tutkittuun tietoon perustuvan kuvan hankkeen ympäristövaikutuksista. Selvityksiä täydentää suunnitelma korvaavista toimista, joilla mahdollisia luontovaikutuksia voidaan hyvittää toisaalla, sanoo hankkeen toimitusjohtaja Pertti Lamberg.
Valtioneuvosto arvioi esitystä poiketa Natura 2000 -suojelusta luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin edellyttämällä tavalla. Poikkeaminen Natura-suojelusta edellyttää, että valmisteltava hanke on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, sille ei ole vaihtoehtoista ratkaisua ja Natura 2000 -verkoston kokonaisuus säilyy.
Natura-suojelusta on poikettu muissa Euroopan maissa erityisesti liikenne- ja energiainfrastruktuurin uusimiseksi. Moottoriteitä, rautateitä, satamia, lentokenttiä ja sähkönsiirtohankkeita on paikoin ollut mahdotonta rakentaa täysin Natura-alueiden ulkopuolelle.
EU myönsi vuonna 2025 Sakatin kaivoshankkeelle strategisen hankkeen aseman, joka korostaa hankkeen tärkeyttä Euroopan mineraalien huoltovarmuuden näkökulmasta. Sakatin kaivos lisäisi Euroopan nikkelintuotantoa jopa yli 25 prosenttia. Kaivos myös kaksinkertaistaisi Suomen kuparintuotannon. Samalla suunniteltu yli miljardin euron investointi vahvistaisi merkittävästi Pohjois-Suomen elinvoimaisuutta ja Suomen kaivossektoria.
Valtioneuvoston hyväksynnän lisäksi hanke edellyttää useita muita viranomaislupia ja
-päätöksiä.
Lisätietoja:
Pertti Lamberg, toimitusjohtaja, Anglo Americanin Suomen tytäryhtiö,
puh. 040 128 3988, sähköposti: [email protected]
Joanna Kuntonen-van ‘t Riet, Yhteiskuntavastuu ja viestintä, Anglo Americanin Suomen tytäryhtiö,
puh. 0401602960, sähköposti: [email protected]
Taustatietoa Sakatin kaivoshankkeesta:
Sakatin monimetalliesiintymä sijaitsee 15 km Sodankylästä pohjoiseen, Viiankiaavan Natura 2000 -alueen ja soidensuojelualueen länsilaidan alla. Maanalaisen kaivoksen pintaprojektio on 49,7 hehtaaria, mikä on alle prosentti Viiankiaavan Natura-alueesta (6 595 ha).
Esiintymässä on Euroopan mineraaliomavaraisuuden vahvistamiselle tärkeiden strategisten ja kriittisten mineraalien - kuparin, nikkelin, koboltin ja platinaryhmän metallien - lisäksi arvometalleja kuten kultaa ja hopeaa. Esiintymän mineraalipitoisuudet ovat poikkeuksellisen korkeita, minkä ansiosta metalleja saadaan talteen tavallista enemmän suhteutettuna louhintamäärään.
Anglo Americanin suomalainen tytäryhtiö suunnittelee esiintymän hyödyntämiseksi maanalaista kaivosta, josta malmi kuljetetaan rikastettavaksi suojelualueen ulkopuolelle n. 5,5 km pituisen tunneliston kautta. Suojelualueelle ei tule maanpäällisiä rakenteita.
Kaivos suunnitellaan Anglo Americanin FutureSmart Mining™ -toimintamallin mukaisesti hyödyntäen teknologiaa ja digitalisaatiota ympäristövaikutusten vähentämiseksi läpi tuotantoketjun.
Sakatin kaivoshankkeella on merkittävä paikallinen ja kansallinen taloudellinen vaikutus. Sakatin kaivos vahvistaisi edelleen Sodankylän työllisyyttä ja elinvoimaisuutta tarjoamalla 300–500 suoraa työpaikkaa. Tuoreen Copenhagen Economics -selvityksen mukaan Sakatin nettoverojalanjälki olisi kaivostoiminnan aikana noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, ja bruttoverojalanjälki olisi arviolta 55-105 miljoonaa euroa vuodessa. Kaivos tukisi Suomen bruttokansantuotetta noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kartassa arvioidut kaivostoiminnan vaikutusalueet ja sekä alueet, joille korvaavia toimenpiteitä suunnitellaan.