Ajankohtaista - Lue lisää

Anglo Americanin toimintaa ohjaavat maailmanlaajuiset kestävän kaivostoiminnan periaatteet. Sakatin kaivoshankkeessa noudatetaan yhtiön Sustainable Mining Plan -toimintamallia. Suunnittelun lähtökohdaksi valikoitui jo varhain negatiivisten ympäristövaikutusten minimointi ja tahtotila siitä, että kaivostoiminnan yhteisvaikutus luonnon monimuotoisuuteen on positiivinen (NPI, net positive impact). Tämän tavoitteen mukaisesti hankkeessa on tehty kattavia luontoselvityksiä useita vuosia jo malminetsinnän alkuvaiheista lähtien. Vastuullinen kaivostoiminta vaatii lisäksi perusteellista suunnittelua ja uusia teknologisia ratkaisuja.

Kuva: Osmo Heikkala, Eurofins Ahma Oy

Ympäristön tutkimista eri näkökulmista

Sakatin kaivoshankkeessa alueen ympäristöä on tutkittu poikkeuksellisen monesta näkökulmasta. Keskeisimpinä tutkimuskohteina ovat olleet vaikutukset luontoon, vesistöihin, maaperään ja ilmanlaatuun. Ilmanlaatuselvityksissä tutkitaan niitä hiukkasten partikkelikokoja, joita ihmiset hengittävät ilmasta. Pölyvaikutuksia tutkitaan kasveista seuraamalla niissä esiintyviä pölylaskeumien aiheuttamia metallipitoisuuksia. Myös pölylaskeumien vaikutuksia poroihin on tutkittu.

Lisäksi kaivoshankkeessa on mallinnettu melun, tärinän ja tehdasvalaistuksen vaikutusalueita sekä kaivostoiminnan vaikutuksia maisemaan. Eri tutkimuksissa on työskennellyt lukuisia luontoselvityksiin erikoistuneita asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Aiheista on tehty myös useita väitöskirjoja ja muita opinnäytetöitä.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), Natura-arviointi sekä kaivos- ja ympäristölupahakemukset sisältävät perustilaselvityksiä, joita on tehty vuodesta 2009 alkaen. Niissä selvitetään suunnitellun kaivoksen ympäristöjalanjälkeä ja toiminnan koko vaikutusaluetta. Natura-selvityksiä on tehty suunnitellulla kaivosalueella ja sen ympäristössä. Natura-alueen ulkopuolisen malminetsinnän osalta ympäristötyö jatkuu edelleen. Hankkeessa on jo tässä vaiheessa myös suunniteltu toimia, joilla luontokohteita suojellaan.

Lapinsirppisammal. Lajia voi tavata Viiankijärven pohjoispuolella, Sakattilampien  ympäristössä, Pahanlaaksonmaan tuntumassa sekä Viiankilampien länsi- ja pohjoispuolella. Lapinsirppisammal on yksi Natura-alueen suojeluperusteista. Kuva: Osmo Heikkala, Eurofins Ahma Oy

Lajistokartoitukset tarjoavat tietoa eri eliölajien esiintymisistä alueella

Kasvillisuus- ja luontotyyppien tutkiminen on keskeisessä asemassa ympäristövaikutusten minimoimisessa.  Kasvillisuusruutuseurantojen avulla tutkitaan esimerkiksi malminetsinnän vaikutuksia ympäröivään luontoon. Erityisesti uhanalaisten lajien kuten sammalten, vesisammalten, jäkälien sekä putkilokasvien esiintymistä kartoitetaan Sakatin kaivoshankkeen vaikutusalueilla.

Bioindikaattorien avulla voidaan tutkia, mitkä eliöt tai eliöryhmät ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille. Sakatin kaivoshankkeen ympäristötutkimuksissa bioindikaattoreina on käytetty mm. havupuiden neulasia, sieniä ja jäkälää sekä marjoja ja muurahaispesiä.

Viiankiaavan lajistoa on kartoitettu mm. perhos- ja kovakuoriaiskartoituksilla sekä saukkokartoituksilla. Lintujen osalta on tehty yleiskartoituksia ja seurattu lintujen kevätmuuttoja. Pesimälinnustoa seurataan vuosittain joko atlasruuduin tai linjalaskennoin. Hankkeessa on tutkittu myös viitasammakoita ja kalastoa esimerkiksi kalaston metallipitoisuuksien osalta.

Hankkeen valmisteluun kuuluu myös poissulkevia selvityksiä. Niiden avulla varmistetaan, ettei alueelta löydy esimerkiksi lepakoita tai raakkuja.

Vesien hallinta keskeisessä roolissa

Pinta- ja pohjavesien seurantaa tehdään jatkuvasti. Tällä hetkellä havaintoputkia on yli 100, ja niiden avulla tutkitaan, kuinka vedenpinta vaihtelee vuoden mittaan ja säiden vaikutuksesta. Pintavesien seurantaa on tehty mm. tutkimalla puroja sekä tunnistettuja ja potentiaalisia lähteitä. Vesistöissä seurataan sedimenttien muodostumista, ja niistä otetaan piilevänäytteitä, jotka antavat tietoa veden laadusta.

Pohjavesimallinnusta varten hankkeessa kerätään lisäksi paikallista säädataa alueen kahdelta omalta sääasemalta. Sääasemilla kerätään numeerista tietoa mittaamalla esimerkiksi lämpötilaa, haihduntaa, tuulen nopeutta ja suuntaa sekä sadantaa. Lisäksi alueella mitataan lumipeitteen paksuutta lumen vesiarvojen selvittämiseksi.

Sakatin pohjavesimallinnus perustuu systemaattiseen havainnointiin, mittauksiin ja tutkimuksiin, joita on tehty jo vuodesta 2012 lähtien. Poikkeuksellinen suoekosysteemi vaatii tarkkoja mittauksia, joiden pohjalta voidaan laatia numeerisia ennustemalleja. Tutkimuksissa on paneuduttu muun muassa maaperän eri kerroksien vedenjohtavuus- ja varastointiominaisuuksiin sekä maa- ja kallioperän rakenteeseen. Jotta veden virtausta maa- ja kallioperässä voidaan mallintaa, tutkimustieto pohjavesistä yhdistetään tietoon alueen geologiasta. Kun tiedetään, kuinka pohjavesi virtaa luonnontilassa, voidaan laatia malli virtauksesta kaivostoiminnan aikana ja sen jälkeen.

Lähteiden ja lähdesoiden vesi on kylmää, tasalämpöistä, hapekasta ja mineraalirikasta. Esimerkkejä Viiankiaavalla tavattavista lähdekasveista ovat rassisammal, purolähdesammal, punasirppisammal ja lettotähtimö. Kuva: Ramboll Finland Oy

Vaativia mallinnuksia

Luontovaikutusten arvioinnissa käytetään apuna erilaisia mallinnuksia. Erilaisten numeeristen ja tietokonepohjaisten mallien avulla arvioidaan ja ennustetaan hankkeen ympäristövaikutuksia. Mallintaminen auttaa suunnittelemaan toimenpiteitä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Mallinnusten avulla on suunniteltu mm. maanalaisen kaivoksen tiivistämistä ja tunnelin tukemista sekä tutkittu kaivostoiminnan pöly-, melu- ja tärinävaikutuksia. Myös kaivoksen sulkemiseen liittyviä toimia on voitu suunnitella mallinnuksia hyödyntäen.

Artikkelitekstin sisältö perustuu julkaisupäivän tilanteeseen. Kaikki siinä oleva tieto on tekijänoikeudella suojattua eikä sen kopioiminen ja/tai jakaminen missään muodossa ole sallittua ilman yhtiön kirjallista lupaa.