Hyvällä sidosryhmäyhteistyöllä kohti yhteisiä tavoitteita
06 helmikuuta, 2026
Paikallinen hyväksyntä ja toimiva sidosryhmäyhteistyö ovat Sakatin kaivoshankkeen etenemisen kulmakiviä. Yhteistyön kehittäminen on tärkeää kaivoshankkeen koko elinkaaren ajan.
Sakatin kaivoshankkeen periaatteisiin on jo hankkeen alkuvaiheesta lähtien kuulunut avoin ja läpinäkyvä toimintatapa. Järjestämme aktiivisesti sidosryhmätilaisuuksia ja etsimme erilaisia keskustelu- ja palautteenantokanavia. Kaikki yhteisöltä saamamme palaute, etenkin mahdollisten huolenaiheiden esiin tuominen, auttaa meitä toiminnan kehittämisessä.
Jatkuvan vuorovaikutuksen toimintatapa
Kaivoshankkeen useisiin lupamenettelyihin sisältyy lakisääteisiä kuulemisia, mutta ne eivät korvaa jatkuvaa vuorovaikutusta. Kairauskauden aloitus- ja lopetustilaisuuksissa sekä muissa infotilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja kerätään palautetta. Tilaisuuksia on pyritty järjestämään mahdollisuuksien mukaan myös hankealueen lähikylissä, jotta kyläläiset voivat tulla mukaan pienellä kynnyksellä. Lisäksi on järjestetty etäosallistumismahdollisuus, jotta tieto voidaan välittää myös niille, jotka eivät pääse tulemaan paikan päälle, sekä muille kiinnostuneille kuten esimerkiksi viranomaisille.
”Pidämme tärkeänä, että sidosryhmillämme kuten lähikylien asukkailla ja elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus saada tietoa toiminnastamme kasvokkain ja säännöllisesti. Vapaamuotoisissa tilanteissa on aina helpompi kysyä ja saada tietoa. Usein ymmärrystä lisäävät keskustelut käydäänkin varsinaisen tilaisuuden päätyttyä kyläläisten jäädessä vielä esittämään kysymyksiä”, Sakatin kaivoshankkeen vastuullisuusjohtaja Ulla Syrjälä kertoo.
Keskustelu pienryhmissä on myös rikastuttanut keskustelua. Keväällä 2025 pidettyihin Sakatin kaivoshankkeen ekosysteemipalvelutyöpajoihin kokoontui paikallisia asukkaita pohtimaan, mitkä ovat heille tärkeitä ekosysteemipalveluja eli luonnon tarjoamia hyötyjä ja kuinka kaivosyhtiö voisi kompensoida kaivostoiminnan vaikutuksia heidän kotikylissään ja lähialueella. Työpajoissa asukkaat nostivat tärkeinä ekosysteemipalveluina esiin muun muassa marjastus- ja metsästysmahdollisuudet sekä luonnossa liikkumisen. Pienemmissä ryhmissä haettiin keinoja kompensoida niihin kohdistuvia vaikutuksia.
”Valmiiden ratkaisujen tarjoaminen ei ole ollut lähtökohtanamme. Olemme pyytäneet ihmisiä kertomaan heille tärkeistä asioista, jotta voimme yhdessä pohtia mahdollisia niihin sopivia kompensointikeinoja”, sanoo Syrjälä.
Hankesuunnitteluun on mahdollista vaikuttaa
Kaikkia tavoitteita ei aina voida sovittaa yhteen, mutta parhaimmillaan yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.
Asukkaiden huoli vedenlaadusta on otettu vakavasti, ja vesienkäsittelyn suunnitteluun on panostettu hankesuunnittelun alusta asti. Esimerkiksi ksantaattien poisto on suunniteltu osaksi vesien puhdistusprosessia. Myös purkuputken paikkaa on siirretty Sakatin kaivossuunnitelmassa etelämmäksi, jotta lämpimät prosessivedet eivät haittaisi jäällä liikkumista ja moottorikelkkareittejä. Alueiden suunnittelussa on ollut tavoitteena mahdollisimman vähäiset vaikutukset porojen laiduntamiseen ja laidunten säilymiseen. Mahdollisista erotusaitojen siirtämisistä käydään keskustelua hyvässä hengessä. Myös meluvaimennus herkille alueille on huomioitu hankesuunnittelussa.
Tavoitteenamme on kertoa lupahakemustemme sisällöstä sidosryhmillemme jo ennen hakemusten jättämistä, jolloin hakemuksen yksityiskohtiin on mahdollista vielä vaikuttaa. Kun isoja lupakokonaisuuksia esitellään ja niistä keskustellaan, ideoita saadaan myös jatkosuunnitteluun”, Syrjälä kertoo.
Kaivospaikkakunnalla kaivosasiat ovat kaikkien yhteisiä
Sakatin kaivoshankkeen lisäksi Sodankylässä on tällä hetkellä yksi toiminnassa oleva kaivos ja yksi kaivoshanke, ja alueella toimii myös muita malminetsintäyhtiöitä. Yhtiöt järjestävät usein kaivostoimintaan liittyviä sidosryhmätilaisuuksia, mikä vaatii paikkakuntalaisilta jatkuvaa osallistumista.
”Asukkailta vaaditaan aktiivisuutta usean toimijan suunnasta. Esimerkiksi saman paliskunnan alueella saattaa olla käynnissä usean kaivos- tai malminetsintäyhtiön toimintoja yhtä aikaa. Meidän yhtiöiden olisikin tärkeää tehdä vielä enemmän yhteistyötä kuormituksen vähentämiseksi”, marraskuussa sidosryhmäkoordinaattorina aloittanut Jonna Penttinen sanoo.
Useat kaivostoimintaan liittyvät asiat ovatkin paikkakunnalla yhteisiä. Esimerkiksi puhdistettujen purkuvesien ohjaaminen Kitiseen ja siitä syntyvät vesistövaikutukset puhututtavat asukkaita. Kasautuvia vaikutuksia aiheuttaa myös esimerkiksi liikenne nelostiellä Sodankylän pohjoispuolella, jossa sijaitsee sekä Sakatin hankealue että Kevitsan kaivos.
”Pyrimme osallistumaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, joissa kaivostoimintaan liittyvistä asioista on mahdollista keskustella joustavasti ja yhteisesti”, Penttinen kertoo.
Kaivostoiminnan koettuja vaikutuksia Sodankylässä on selvitetty jo vuodesta 2016 lähtien Lapin yliopiston toteuttamalla ja paikkakunnalla toimivien kaivosyhtiöiden rahoittamalla seurantatutkimuksella. Kyselyn tuottama tieto tukee Sodankylän kunnan kaivosohjelman toteuttamista, ja Sodankylän kunta on ollutkin kyselyjen osalta aloitteentekijänä.
Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, miten kaivannaisalan koetaan vaikuttavan kunnan palveluihin ja ilmapiiriin, miten kaivosyhtiöiden ja viranomaisten toiminta koetaan sekä mitkä ovat koetut ympäristövaikutukset. Joka toinen vuosi toteutettavalla kyselyllä kerätään tietoa siitä, ovatko kuntalaisten käsitykset kaivannaisalan vaikutuksista muuttuneet ajan kuluessa.
Kyselyyn vastanneista enemmistö suhtautuu myös Sakatin kaivoshankkeeseen myönteisesti – edellyttäen, että hankkeen toiminta on vastuullista ja ympäristöä kunnioittavaa. Viimeisimmän kyselytutkimuksen mukaan Sakatin kaivoshankkeen toiminta koettiin edellistä arviota myönteisemmäksi erityisesti yhteistyön ja vuorovaikutuksen osalta.
Paikallinen päätöksenteko ja yhteistyö kunnan kanssa luovat puitteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle
Paikallinen hyväksyntä on jo alusta alkaen ollut edellytys Sakatin kaivoshankkeen toiminnalle Sodankylässä. Lisäksi kunnallinen päätöksenteko on keskeisessä asemassa hankkeen etenemisen mahdollistamisessa.
Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan ehdotus on parhaillaan ollut viranomaiskuultavana. Vaihemaakuntakaavan hyväksymisen jälkeen kaavoitustyö jatkuu kuntakaavoituksessa, jossa määritellään esimerkiksi liikenneyhteyksien reitit, johtolinjojen sijainti sekä maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön ratkaisut vaihemaakuntakaavaa yksityiskohtaisemmin.
Yhteistyötä kunnan kanssa on kehitetty erityisesti viimeisen vuoden aikana. Viime kesäkuussa Sodankylän kunnanhallitus hyväksyi aiesopimuksen, joka määrittää kunnan ja yhtiön väliselle yhteistyölle raamit ja vuorovaikutuskäytännöt. Aiesopimuksen mukainen perustamisasiakirja allekirjoitettiin tammikuussa 2026, ja vuoden tavoitteisiin kuuluu muodostaa perustamiskirjan mukainen yhteistyöryhmä, jonka tarkoituksena on tarkastella yhdessä ratkaisuja, joilla voidaan tukea kunnan strategisia tavoitteita eli muun muassa asumisen, koulutuksen, elinvoiman ja alueellisen kaivosklusterin kehittämistä.
“Tulevan yhteistyöryhmän suunnittelu on lähtenyt hienosti liikkeelle, ja näen yhteistyöryhmässä runsaasti mahdollisuuksia vahvistaa yhdessä tekemistä ja lisätä vuoropuhelua paikallisten ihmisten kanssa”, Penttinen kertoo.
Sidosryhmiä kuullaan osana hankkeen lupaprosesseja
Sakatin hankkeessa ovat takana jo ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja siihen liittyvä Natura-arviointi. YVA-menettelyn sisältämässä sidosryhmäkartoituksessa tunnistettiin tärkeät sidosryhmät ja rakennettiin kanssakäymisen perusta.
”Meidän tulee seurata sidosryhmäyhteistyön toimivuutta ja kertoa myös siitä, miten nämä YVA:ssa läpikäydyt asiat toteutuvat. Olemmeko toimineet, niin kuin silloin arvoitiin?”, muistuttaa Ulla Syrjälä.
Parhaillaan on meneillään kaivoksen maankäyttöä yleispiirteissään määrittävän vaihemaakuntakaavan lopullisen ehdotuksen kuulemisvaiheet. Tätä työtä vie eteenpäin Lapin liitto maakunnallisena kaavoitusviranomaisena. Maakuntakaavaa varten tarvitaan myös Natura-poikkeuslupa, jonka hakeminen valtioneuvostolta on ajankohtaista vuoden 2026 aikana. Hankkeen luvituksessa kuluvan vuoden keskeisiin toimiin lukeutuu myös ympäristöluvan hakeminen.
Tavoitteenamme on järjestää kuluvan vuoden aikana tavanomaisten talvikauden kenttätöihin liittyvien infotilaisuuksien lisäksi myös tärkeimpiin lupavaiheisiin liittyvät keskustelutilaisuudet, joista tulemme tiedottamaan kanavillamme.
Tavoitteena sidosryhmien toiveita vastaava sidosryhmäyhteistyö
Anglo Americanin tavoitteena on olla edelläkävijä vastuullisen kaivostoiminnan kehittämisessä. Yhtiön kestävän kehityksen strategia luo käytännöt sille, kuinka vastuullisuusperiaatteiden tulee näkyä ympäristöasioissa, sidosryhmävuorovaikutuksessa ja yhtiön johtamisessa. Yhteisön tuen rooli korostuu myös yhtiön sosiaalisen toimintamallin (Social way) periaatteissa.
”Meille on tärkeää, että sidosryhmämme kokevat yhteystyömuodot toimiviksi, ja kaipaammekin palautetta niiden toimivuudesta sekä ideoita yhteistyön parantamiseksi. Haluaisimme kuulla, millaisia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia asukkaat toivovat, ja odotamme vielä lisää vastauksia viime vuoden lopulla avaamaamme kyselyyn, jossa pääsee arvioimaan tähän asti käyttämiemme yhteistyömuotojen ja viestintäkanaviemme toimivuutta sekä kertomaan toiveita toiminnan kehittämiseksi”, Penttinen sanoo ja kiittää jo tähän asti kyselyyn vastanneita.
Sidosryhmäyhteistyötä koskevaan kyselyyn pääsee vastaamaan täällä, ja palautetta voi antaa myös nettisivujemme kautta palautelomakkeella tai ottamalla yhteyttä yhteyshenkilöihimme, joiden yhteystiedot löytyvät samalta sivulta.