Luontovaikutusten pienentäminen: Pienempi ympäristöjalanjälki laajoja mallinnuksia ja teknologisia ratkaisuja hyödyntämällä
17 kesäkuuta, 2026
Metalleja voi louhia vain siellä, missä ne sijaitsevat. Kun kaivostoimintaa ei voida siirtää muualle, keskeiseksi osaksi hankesuunnittelua nousee toiminnan haittavaikutusten pienentäminen.
Sakatin kaivoshankkeen tavoitteena on näyttää suuntaa vastuulliselle kaivostoiminnalle. Tämä tarkoittaa neliportaista lievennyshierarkiaa. Ensisijaisesti ympäristövaikutuksia pyritään välttämään valitsemalla toteutusvaihtoehto, jolla on pienimmät vaikutukset ympäröivään luontoon.
Haittavaikutuksia, joita ei kuitenkaan voida välttää, pyritään lieventämään muun muassa teknisin ratkaisuin. Mikäli ympäristövaikutusten välttäminen ei ole mahdollista ja lieventävistä toimista huolimatta kaivostoiminnasta aiheutuu vaikutuksia ympäristöön, alueet ennallistetaan toiminnan päättyessä eli palautetaan mahdollisimman lähelle niiden luontaista tilaa.
Viimeisenä keinona tulevat kompensaatiotoimet, joilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta toisaalla.
Koillisen mineralisaation hyödyntämättä jättäminen keskeisin luontovaikutuksia pienentävä ratkaisu
Merkittävimmin Sakatin kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia pienentää jo varhain hankesuunnittelussa tehty päätös jättää hyödyntämättä erillinen mineralisaatio, joka sijaitsee pääesiintymästä koilliseen. Sen louhinta olisi vaikuttanut merkittävästi pohjaveden pinnankorkeuteen esiintymän yläpuolisilla alueilla.
Kun satelliittiesiintymää ei hyödynnetä, kaivoksen vesitalousvaikutusten arvioidaan kohdistuvan laajimmillaan vain neljän prosentin alueelle Natura-alueesta. Vaikutukset tuolla alueella ovat pääosin lieviä.
Erillisen mineralisaation (NE) jättäminen pois hankesuunnitelmasta on Sakatin kaivoshankkeessa keskeinen luontovaikutuksia lieventävä toimenpide.
Vaikutukset arvioidaan varovaisuusperiaatetta noudattaen
Sakatin kaivoshankkeessa alueen luontoa sekä pinta- ja pohjavettä on tarkkailtu jo vuodesta 2009. Pohjaveden pinnankorkeuden vaihtelua on tutkittu 130 havaintopisteen ja alueellisen mittausaineiston avulla. Samalla on muodostettu kokonaiskuva tutkimusalueen pohjavesiolosuhteista, pohjaveden pinnan vuotuisesta vaihtelusta sekä erilaisten vedenjohtavuus- ja ilmastoskenaarioiden mahdollisista vaikutuksista.
Tämä kattava perustila-aineisto toimii lähtökohtana, kun arvioidaan kaivostoiminnan mahdollisia pohjavesivaikutuksia tulevaisuudessa. Saatua mittausaineistoa on käytetty kaivossuunnittelussa, ja sen ansiosta pohjavesivaikutusalueita on voitu pienentää aiemmasta arviosta.
Myös helmikuussa 2025 valmistunut Natura-arviointi laadittiin varovaisuusperiaatetta noudattaen, epävarmuudet huomioon ottaen. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ympäristövaikutusten arviointi perustetaan varovaisempaan skenaarioon, ja hanketta koskevissa päätöksissä vaikutuksia käsitellään todennäköisinä ja arvioitua merkittävämpinä silloin, kun vaikutuksista ei ole täyttä varmuutta.
Natura-alueen suojeluperusteen merkittävän heikennyksen kynnys on laskettu Natura-arvioinnissa hyvin matalalle. Arvioinnissa käytetään vain kaksiportaista asteikkoa: merkittävä heikennys – ei merkittävää heikennystä.
Suojelualueelle ei tule maanpäällisiä toimintoja
Sakatin korkeiden mineraalipitoisuuksien monimetalliesiintymä sijaitsee 250–1250 metrin syvyydessä. Suojelualueen pinta säilyy koskemattomana eikä alueelle tule maanpäällisiä rakenteita eikä toimintoja.
Syvältä maan alta louhittava malmi kuljetetaan rikastettavaksi suojelualueen ulkopuolelle yli viisi kilometriä pitkän maanalaisen vinotunnelin kautta. Tunnelit tiivistetään mahdollisimman tehokkaasti, minkä ansiosta maanalaisen kaivoksen vuotovesien määrä voidaan minimoida. Tästä Suomessa on kokemusta esimerkiksi liikenneväylien rakentamisesta.
250–1250 metrin syvyydessä sijaitseva Sakatin esiintymä saavutetaan yli viisi kilometriä pitkän yhdystunnelin kautta.
Energiatehokkuutta parannetaan optimoimalla prosesseja ja kuljetuksia
Sakatin kaivos suunnitellaan Anglo Americanin FutureSmart Mining™ -toimintamallin mukaisesti hyödyntäen modernia teknologiaa ja digitalisaatiota ympäristövaikutusten vähentämiseksi läpi tuotantoketjun.
Kaivostoiminnan reaaliaikainen prosessinseuranta ja -optimointi tapahtuu automaation mahdollistamana. Työssä hyödynnetään esimerkiksi tekoälyavusteista raportointia ja ohjausta.
Automaation avulla myös päästöjä ja ilmanlaatua mitataan ja säädetään jatkuvasti. Energian käyttöä optimoidaan esimerkiksi murskauksessa ja tuuletuksessa, ja kokonaan ja osittain autonomisesti toimivat ajoneuvot toimivat etäohjauksessa.
Kaivoksessa hyödynnetään laajasti sähköistettyjä järjestelmiä. Esimerkiksi malmi kuljetetaan mahdollisimman pitkälti sähköisillä ajoneuvoilla ja kuljettimilla. Sähkökäyttöiset koneet ja laitteet kuluttavat vähemmän energiaa ja siten tuottavat vähemmän päästöjä eivätkä heikennä ilmanlaatua tai tuota melua kuten fossiilisia polttoaineita käyttävät koneet ja laitteet.
Vaikutusten pienentäminen tehdasalueella suunniteltu huolellisesti
Kaivostoiminnassa syntyy vääjäämättä pölyä. Sakatin kaivoksessa pölyävä toiminta sijoittuu Natura-alueen ulkopuolelle Kuusivaaran tehdasalueelle. Pölyä syntyy tarvekivilouhoksesta, kaivannaisjätteen käsittelystä sekä liikenteestä, ja sitä hallitaan aluesuunnittelulla ja kastelemalla teitä.
Melua torjutaan teknisin rakentein. Valosaastetta vähennetään älykkäällä kohdevalaistuksella. Rakennusten korkeus on myös suunniteltu siten, että vaikutukset maisemaan jäävät mahdollisimman pieniksi.
Tehdasalueen valosaastetta voidaan vähentää muun muassa ajastimin ja liiketunnistimin varustetulla kohdevalaistuksella.
Keskeinen osa Sakatin kaivoksen ympäristövaikutusten pienentämistä on kaivannaisjätteen minimointi ja hyödyntäminen, tehokas vesienhallinta ja veden kierrätys sekä vähähiilisyys, jotka on otettu huomioon niin Sakatin maanalaisen kaivoksen kuin tehdasalueenkin suunnittelussa. Näistä ratkaisuista kerromme nettisivuillamme seuraavaksi julkaistavassa erillisessä artikkelissamme.
Toiminnan päätyttyä alue ennallistetaan niin pitkälle kuin mahdollista
Toiminnan päätyttyä tehdasalue aidataan, rakenteet puretaan ja pääsy maanalaisiin tunneleihin estetään. Suodatetun rikastushiekan läjitysalueen vaiheittainen sulkeminen aloitetaan jo toiminnan aikana, ja toiminnan päätyttyä alue suljetaan turvalliseksi sekä ympäristölle että alueen käyttäjille.
Myös siirtymävaiheessa tehdään tiivistä yhteistyötä kunnan sekä sidosryhmien kanssa yhteiskunnallisten vaikutusten hallitsemiseksi. Kaivoksen sulkemisen jälkeen kaivosaluetta tarkkaillaan sen varmistamiseksi, ettei alueella muodostu odottamattomia päästöjä.
Myös hankkeen vesitalousvaikutusalueen seuranta jatkuu. Pohjaveden pinnan tasoa, luontotyyppejä ja lajeja tarkkaillaan, jotta luonnon palautumista kohti luontaista tilaa voidaan seurata ja jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida korjaavilla toimilla.
Hankealueen ympäristön tilaa seurataan kaivostoiminnan jälkeenkin.
Lue lisää nettisivuiltamme:
https://finland.angloamerican.com/fi-fi/vastuullisuus/ympäristö