Ajankohtaista - Lue lisää

Sakatin kaivoshanke on edennyt tärkeään vaiheeseen: edetäkseen se tarvitsee poikkeuksen Natura 2000 -suojelusta, jonka edellyttämä korvaavien toimien suunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella ja tulee pian valtioneuvoston ratkaistavaksi. Valtioneuvoston on mahdollista hyväksyä Natura-suojelusta poikkeaminen, mikäli hanke katsotaan tärkeäksi yleisen edun kannalta, vaihtoehtoista ratkaisua toteutukselle ei ole, hankesuunnitelmassa on huomioitu vaikutusten minimoiminen ja jäljelle jäävät vaikutukset on mahdollista korvata niin, että Natura-verkoston kokonaisuus säilyy.

Sakatin esiintymä sijaitsee Natura 2000 -suojellun Viiankiaavan länsireunan alla, noin 250–1250 metrin syvyydessä. Viiankiaapa edustaa Keski-Lapille tyypillistä aapasuoluontoa ja on yksi kuudesta Sodankylän alueelle kokonaan tai osittain sijoittuvasta arvokkaasta aapasuokokonaisuudesta.

Julkisuudessa on viime aikoina käyty keskustelua Sakatin kaivoshankkeen vaikutuksista ja luonnonsuojelun periaatteista myös laajemmassa kontekstissa. Pidämme tärkeänä, että hankkeesta käytävä keskustelu perustuu mahdollisimman kattavaan ja ajantasaiseen hankekohtaiseen tietoon.

Tämä artikkeli kokoa yhteen keskeiset tiedot Sakatin kaivoshankkeesta sekä sen vaikutuksista ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen.

Sakatti – luontoarvoja kunnioittava maanalainen kaivos

Sakatin esiintymä ei ole poikkeuksellisen suuri, mutta se on poikkeuksellisen rikas: korkeiden mineraalipitoisuuksien esiintymä mahdollistaa kokonaan maanalaisen louhinnan ja siten suhteellisen pienen ympäristöjalanjäljen, kun vähemmällä louhinnalla voidaan tuottaa enemmän metalleja.

• Sakatin maanalaisessa kaivoksessa suojelualueelle ei tule mitään maanpäällisiä rakenteita – malmi louhitaan maan alla, ja kaivoksen tehdasalue sijaitsee suojelualueen ulkopuolella.
• Kaikki materiaali, kalusto, henkilöstö, vesi ja ilmanvaihto kulkevat kaivokseen yli viisi kilometriä pitkän maanalaisen vinotunneliston kautta. Tunnelit tiivistetään, merkittävä osa vedestä kierrätetään ja kaikki poistovedet puhdistetaan. Vesiä ei johdeta suojelualueille puhdistettuinakaan.
• Louhitut onkalot täytetään palauttamalla louhinnassa syntyvä sivukivi ja rikastushiekka takaisin maan alle pastatäyttönä. Osa sivukivestä hyödynnetään alueen infran rakentamisessa. Jäljelle jäävä rikastushiekka suodatetaan ja läjitetään kuivana, mikä helpottaa vesienhallintaa.
• Suunniteltu kaivos hyödyntää pitkälti sähköisiä ratkaisuja, mikä tukee hiilineutraaliustavoitettamme.
• Lähempänä maan pintaa sijaitsevaa koillista mineraaliesiintymää ei hyödynnetä lainkaan, mikä vähentää kaivoshankkeen luontovaikutuksia merkittävästi.

Sakatin maanalaisen kaivoksen vaikutukset ympäristöön ovat merkittävästi vastaavaa avolouhosta pienemmät.

Arvioidut mahdolliset vesitalousvaikutukset noin neljän prosentin osuudella Natura-alueesta

Hankkeen vaikutukset Natura-alueeseen on arvioitu vuonna 2025 päivitetyssä Sakatin kaivoshankkeen Natura-arvioinnissa.

• Tunneliston, maanalaisen kaivoksen ja tarvekivilouhoksen kuivana pidon arvioidaan muuttavan paikallisesti pohjaveden virtaussuuntia ja pinnankorkeutta. Mahdolliset vesitalousvaikutukset kohdistuvat laajimmillaan noin neljän prosentin osuudelle Natura-alueesta, ja ne ovat pääosin lieviä. Kaivostoiminnan päätyttyä pohjaveden pinnankorkeus palautuu kaivostoimintaa edeltäneelle tasolle, ja luonnon tilassa tapahtuvia muutoksia seurataan paitsi koko hankkeen elinkaaren ajan, myös pitkälle sulkemisen jälkeen.
• Riippumattomien asiantuntijoiden ja ympäristöviranomaisen näkemyksen mukaan vaikutusten mahdollisuutta herkimpiin suoympäristöihin ja -lajeihin Viiankiaavan länsilaidalla ei voida sulkea pois.

Natura-arvioinnissa mahdollisten vesitalousvaikutusten on arvioitu olevan laajimmillaan kaivoksen 24. toimintavuonna ja kohdistuvan noin neljän prosentin osuudelle Natura-alueesta, pääosin lievänä (0,1–0,3 metrin) pohjavesialenemana.

Natura-alue laajenee kolmanneksella

Sakatin kaivoshankkeessa ei haeta Viiankiaavan Natura-alueen suojelun purkamista, ja Natura-poikkeuksen edellyttämien korvaavien toimenpiteiden myötä Viiankiaavan Natura-verkoston laajuus ja eheys säilyvät. 

• Ne luontovaikutukset, joita ei voida välttää, korvataan luonnonsuojelulain mukaisen vapaaehtoisen ekologisen kompensaation periaatteiden sekä BOOST-hankkeessa¹ tieteellisesti perusteltujen ekologisen kompensaation menetelmien mukaisesti.
• Korvaavien toimien alueet liitetään Natura-verkostoon, jolloin Viiankiaavan Natura-suojelualueen pinta-ala laajenee kolmanneksella.
• Suojelualue säilyy virkistys- ja porotalouskäytössä entiseen tapaan.
• Lupaprosessien edellyttämien korvaavien toimien lisäksi olemme sitoutuneet saavuttamaan nettopositiivisen vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen (net positive impact on biodiversity). Hankkeen ensimmäinen vapaaehtoisen ekologisen kompensaation suunnitelma julkaistiin vuonna 2020 YVA:n liitteenä. Tavoitteen eteen olemme jo suojelleet lähes 3 000 hehtaaria vanhaa metsää Inarissa kompensoidaksemme suunnitellun tehdasalueen vaikutuksia talousmetsiin. Lisäksi jatkamme vapaaehtoisia luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia suojelemalla suoalueita Sodankylässä kaivoksen toiminnan aikana.

Sakatin kaivoksen mahdolliset vaikutukset ulottuvat noin 400 hehtaarin alueelle Viiankiaavan Natura-alueesta. Vaikutuksia suunnitellaan kompensoitavaksi noin 2000 hehtaarin alueella tehtävillä korvaavilla toimilla, jotka tieteellisesti arvioituina¹ kompensoivat luontovaikutuksia.

Kaivos on tärkeä paitsi alueellisesti, myös koko Suomelle ja Euroopalle

Kilpailu kriittisistä mineraaleista kiristyy globaalisti. Euroopan on vahvistettava mineraaliomavaraisuuttaan, sillä EU kuluttaa 20 % maailman mineraaleista, mutta tuottaa niistä vain kolme prosenttia.

Sakatin esiintymän metalleista erityisesti kupari ja nikkeli kuuluvat sekä Suomen että EU:n tarvitsemiin kriittisiin raaka-aineisiin. Hanke sai vuonna 2025 EU:n uuden CRMA-asetuksen mukaisen strategisen hankkeen aseman, mikä kertoo sen merkityksestä Euroopan raaka-aineomavaraisuuden, huoltovarmuuden ja energiasiirtymän vahvistamisessa.

• Tuotannon käynnistyttyä 2030-luvun alkupuolella Sakatin kaivos tuplaa Suomen kuparintuotannon ja lisää nikkelin tuotantoa neljänneksellä.
• Toteutuessaan hanke kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta arviolta 490 miljoonalla eurolla. Kansallisen verokertymän arvioidaan olevan n. 75–80 milj. euroa vuodessa. Merkittävä osuus tästä kohdistuu Lapin alueelle, jossa kaivos lisää Sodankylän kunnan verotuloja ja vahvistaa alueen elinvoimaisuutta².
• Kaivos luo noin 350 uutta pysyvää työpaikkaa. Lisäksi hankkeen arvioidaan tarjoavan useimpina toimintavuosina työtä 480–2010 henkilölle koko kaivosteollisuuden arvoketjussa.
• Kaivos mahdollistaa mineraaliarvoketjun kehittämisen koko maassa ja siten aiempaa suuremman jalostusarvon luomisen.

Suomessa jo yli 20 vuotta

Anglo American on toiminut Suomessa vuodesta 2004 ja kehittänyt hanketta läheisessä yhteistyössä viranomaisten, Sodankylän kunnan ja paikallisten yhteisöjen kanssa jo yli 20 vuotta. Hanke on noudattanut tavanomaisia lupa- ja viranomaisprosesseja. 

Sakatin kaivoshankkeen suomalainen tytäryhtiö työllistää jo nyt Suomessa yli 60 henkeä ja on tehnyt vuosien varrella investointeja Suomeen noin 300 miljoonaa eurolla. Hankkeen investoinnin suuruus on 1,3–1,5 miljardia euroa. 

Olemme sitoutuneet pitkäjänteiseen, paikallisyhteisöt ja luontoarvot huomioivaan yhteistyöhön, ja paikallisten sidosryhmien tuki hankkeelle on vahva (Lapin yliopiston toteuttama pitkän ajan selvitys³ sekä tuore Sodankylän kunnan teettämä, Taloustutkimus Oy:n toteuttama mielipidemittaus⁴). Olemme myös ensimmäisenä Suomessa laatineet yhteistyötä koskevan aiesopimuksen kunnan kanssa.

Kaivoshanke etenee lainsäädännön vaatimusten mukaan

Strategisen hankkeen asema voi sujuvoittaa lupakäsittelyjä, mutta ei miltään osin laske lakien tai määräysten vaatimustasoa.

Natura 2000 -alueilla on vahva oikeudellinen suojelu, mutta järjestelmään kuuluu myös virallinen poikkeamismenettely, jota sovelletaan laajasti eri puolilla Eurooppaa silloin, kun lainsäädännössä asetetut edellytykset täyttyvät.

Lähteet

¹BOOST-hankkeen verkkosivut (25.9.2026)
² Economics Study of the Sakatti Mine 2026 (Copenhagen Economics)
³ Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä -kyselytutkimus 2016-2025, Sodankylän kunta (Lapin yliopisto)
⁴ Sodankyläläiset suhtautuvat kaivoshankkeisiin pääosin myönteisesti – etenemiseltä odotetaan tapauskohtaista harkintaa ja ehtoja | Sodankylän kunta, mielipidemittaus 2026 (Taloustutkimus Oy)