Ajankohtaista - Lue lisää

Sakatin kaivoshanke on merkittävä sekä koko Euroopalle että Suomelle, mutta Lapissa hankkeen taloudellisen jalanjäljen merkitys korostuu. Kaivos vahvistaa varsinkin aluetaloutta.

Sakatin kaivos tuottaisi kuparin, nikkelin ja koboltin lisäksi arvometalleja, kuten platinaa, palladiumia, kultaa ja hopeaa. Niitä tarvitaan mm. energiantuotannon teknologiaan, sähkönsiirtoon ja varastointiin, ruostumattomaan teräkseen, sähköautojen akkuihin, vedenpuhdistukseen, lääkkeiden ja sairaalalaitteiden valmistukseen sekä tietotekniikkaan.

Kaivoksen taloudelliset vaikutukset muodostuvat toisaalta malmin louhinnasta ja mineraalirikasteiden tuottamisesta ja toisaalta jatkojalostusketjussa. Suomi on suuri mineraalien jatkojalostaja, ja kotimaisessa tuotantoketjussa toimii suuri joukko yrityksiä.

Taloudellisia vaikutuksia voi tarkastella myös maantieteellisestä näkökulmasta: Osa vaikutuksista syntyy paikallisesti, osa talousalueella, osa on valtakunnallisia, ja lisäksi hankkeeseen liittyy myös tuonti- ja vientinäkökulmia.

Tärkeä hanke paikallisyhteisön taloudelle

Kaivoshankkeen taloudelliset vaikutukset paikallisyhteisöön muodostuvat pitkälti verotulojen sekä ostettujen palvelujen kautta. Sakatin kaivoshanketta kehittävän Anglo Americanin yhtiötason periaatteisiin kuuluu hyödyntää paikallisia palveluja mahdollisimman paljon, ja Anglo Americanin vuotuiset ostot Sodankylässä jo näin hankevaiheessa ovatkin merkittävät. Esimerkiksi vuonna 2025 Sodankylästä ostettiin palveluja noin 636 000 eurolla€.

Valtakunnalliset vaikutukset syntyvät valtionverojen lisäksi metallien koko arvoketjun kasvavasta liiketoiminnasta.

Paljon uusia työpaikkoja

Uusi kaivoshanke luo Sodankylään noin 350 uutta pysyvää työpaikkaa. Lisäksi hankkeen arvioidaan tarjoavan useimpina toimintavuosina työtä 500 – 2800 henkilölle koko arvoketjussa. Arvoketjuun kuuluvat mm. kaivosteknologian valmistajat, alan palvelujen tarjoajat ja mineraalien jalostajat.

Jo kaivostoiminnan suunnitteluvaiheeseen tarvitaan iso joukko asiantuntijoita. Hankkeessa työskentelee nyt kokoaikaisesti noin 65 henkilöä, ja tiimi kasvaa suunnittelun edetessä.

Rakentaminen tuo paikkakunnalle uusia asukkaita moneksi vuodeksi

Kaivoksen rakentamisvaihe lisää työllisyyttä alueella merkittävästi.

Asiantuntijapalvelujen, rakennustarvikkeiden, koneiden ja laitteiden lisäksi rakennusvaiheen työntekijät tarvitsevat majoitusta, ruokailupalveluja sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Kaikki nämä lisäävät paikallisten palvelujen kysyntää.

Työpaikat tuovat verotuloja kunnalle ja valtiolle

Tulevan kaivoksen noin 350 työntekijästä osan odotetaan asettuvan Sodankylään asumaan. Työntekijöiden asuinkunnat hyötyvät veronmaksajien määrän ja verotulojen kasvamisesta.

Valtiolle kaivoksen työntekijät maksavat muiden palkansaajien tapaan tuloveroa, mikä kasvaa tulojen kasvaessa.

Kaivosteollisuuden keskimääräisellä palkkatasolla ja vuoden 2026 veroprosenteilla laskettuna Sodankylässä asuva kaivoksella työskentelevä henkilö maksaisi 7,5 prosenttia kunnallisveroa. Muista tuloistaan, elämäntilanteestaan ja varallisuudestaan riippuen henkilö maksaisi lisäksi valtionveroa arviolta 15–20 prosenttia palkastaan.

Valtaosa yhteisöverosta menee valtiolle

Kun kaivostoiminta on käynnissä, Sakatin kaivos maksaa kannattavasta liiketoiminnastaan eli voitosta yhteisöveronsa Suomeen. Copenhagen Economics –tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan Sakatin kaivos maksaisi  toiminnan ajan vuosittain keskimääräisesti noin  65-70 miljoonaa euroa veroja Suomeen. Pohjois-Suomeen Sakatin kaivoksen maksamista veroista jäisi tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Yhteisöveron kertymään ja kaivoksen toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat erityisesti mineraalien maailmanmarkkinahinnat 2030-luvulla sen jälkeen, kun kaivoksen toiminta on saatu kokonaisuudessaan käyntiin.

Vuonna 2026 yritysten yhteisövero on 20 prosenttia, ja vuonna 2027 vero laskee 18 prosenttiin. Yhteisöverosta valtion osuus on noin 65 prosenttia ja kunnan osuus noin kolmannes.

Joulukuussa 2025 Business Finland myönsi Sakatin kaivoshankkeelle 150 miljoonan euron verotuen osana suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvitysohjelmaa. Verohelpotus tulee käytettäväksi  vasta siinä vaiheessa, kun Sakatin kaivos on käynyt läpi tarvittavat lupaprosessit ja on täydessä toiminnassa.

Kaivosveroa valtiolle ja kunnalle

Yhteisöveron lisäksi merkittävä verovaikutus on kaivosmineraaliverolla. Sakatin kaivoksen maksettavaksi tuleva vuosittainen kaivosmineraaliveron nettotuotto Suomelle on asiantuntijoiden laskelmien mukaan noin 20 miljoonaa euroa. Kaivosmineraaliverosta 80 prosenttia ohjautuu valtiolle ja 20 prosenttia kunnalle.

Nykyisen kaivosmineraaliveron vuosittaiset nettovaikutukset olisivat Lapissa noin 8 miljoonaa euroa.

Maailmanmarkkinahinnat ja valtion veropäätökset vaikuttavat

Kaivostoiminnan tuottoihin vaikuttavat erityisesti tulevan vuosikymmenen maailmanmarkkinahinnat.

Eduskunnan vuosittain asettama kaivosmineraaliveron tuottotavoite puolestaan riippuu valtiontaloutta koskevista poliittisista päätöksistä.

Yhteisöverojen ja kaivosmineraaliveron lisäksi kaivosyhtiö maksaa kunnalle mm. kiinteistöveroja, valtiolle erilaisia työnantajamaksuja, huomattavaa sähköveroa ja polttoaineveroja sekä paikallisesti maanomistajille malminetsinnästä ja maan käytöstä syntyviä korvauksia. Nämä eivät vielä sisälly edellä kuvattuihin talousvaikutuksiin, koska niitä on mahdollisuus arvioida sitten, kun suunnittelu on edennyt pidemmälle.