Ajankohtaista - Lue lisää

Yhteistyö kaivosyhtiön ja sen kumppaneiden välillä tuottaa teknologisia ja toiminnallisia läpimurtoja. Anglo Americanin suunnittelemassa Sakatin kaivoshankkeessa on kehitetty lukuisia ratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta, vähentävät ympäristökuormaa ja tehostavat prosesseja.

Kairausta ympäristön vaatimukset huomioiden

Sakatin monimetalliesiintymä sijaitsee Viiankiaavan Natura 2000 -alueen länsireunan alla. Työskentelyalueen luontoarvot asettavat uudenlaisia haasteita kallioperäkairaukselle.

“Sakatin kaivoshankkeessa on vuosien aikana tehty kairausta sekä suojelualueella että sen läheisyydessä, mikä on luonut tarpeen kehittää kairausta ympäristön kannalta yhä turvallisempaan suuntaan. Olemme onnistuneet tässä tavoitteessamme luotettavan kumppaniverkoston ja tiiviin yhteistyön ja vuorovaikutuksen ansiosta”, kertoo Sakatin kaivoshankkeen vanhempi geologi Tiia Kivisaari.

Anglo Americanin pitkäaikaisena kumppanina kairauksen toteuttamisessa on toiminut kairauspalveluyritys Oy KATI Ab. Työskentely ympäristön kannalta herkällä alueella on tullut KATI:lle vuosien mittaan tutuksi Sakatin tutkimuskairauksissa. Kairaus alueella on aloitettu vasta, kun maa on roudassa ja lumen peitossa, jolloin vaikutukset herkkään ympäristöön jäävät mahdollisimman pieniksi.

”Leuto ja vähäluminen talvi voi lyhentää kairauskautta huomattavasti, koska lupaehdoissa edellytetään riittävää lumipeitettä. Keinolumi on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, ja sen ansiosta projekti on saatu alkamaan aikataulussa. Keinolumi antaa myös erinomaisen suojan maastolle sekä parantaa maaston kantavuutta”, kertoo KATI:n kairauspäällikkö Ville Rautakoski.

Hankkeessa on ollut myös tärkeää optimoida kairauksen vedenkierto siten, ettei suojelualueen vesitalouteen kohdistu vaikutuksia. Suljettu kierto kehitettiin Sakatin kaivoshankkeessa KATI:n kanssa jo viitisentoista vuotta sitten, ja se on tänä päivänä alalla yleisesti käytössä. Suljettu kierto vähentää kairauksessa tarvittavan veden määrää ja ottaa talteen kairauksessa kivinäytteen ympäriltä jauhautuvan kiviaineksen eli niin sanotun ’’kairaussoijan’’.

Kairakoneita on kehitetty myös aiempaa hiljaisemmiksi, mikä vähentää ympäristöön kohdistuvaa melua ja parantaa työskentelyolosuhteita.

Geopalveluja tarjoavalla Palsatech Oy:llä on niin ikään takanaan useiden vuosien yhteistyö Anglo Americanin kanssa muun muassa kenttätöiden toimintojen kehittämisessä turvallisuus- ja ympäristönäkökohtien parantamiseksi. Palsatech on ollut mukana kehittämässä uusia toimintatapoja etenkin suojelualueilla toimimiseen.

“Yhteistyö on mahdollistanut niin laitekehitystä kuin toimintatapojenkin kehittämistä. Kenttätöissä käytettävien koneiden ympäristövaikutusta on pystytty vähentämään etenkin kairauskohteille johtavien reittien osalta. Yksi esimerkki tästä on kairauspaikkojen ja reittien valmistelussa käytettävä tykkilumi, jolla turvataan kairauspaikkojen ja reittien turvallisuus sekä vähennetään ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia”, kertoo Palsatechin toimitusjohtaja Janne Siikaluoma.

Sekä kairakoneelle vievä reitti että kairauspaikka on vahvistettu tykkilumella.

Uusi sementointikontti

Myös kairareikien täyttämiseen ja sulkemiseen tarvittava sementointikontti on syntynyt yhteistyön tuloksena.

“Sementointilaitteistosta alettiin keskustella, kun tuli esille tarve asentaa vwp- eli tärylankapietsometriantureita hydrologisten tutkimusten käyttöön. Tarvittiin tehokasta sementointilaitteistoa, koska antureita asennettiin jopa 1000 metriä syviin, tutkimuksen päätyttyä täyteen sementoitaviin reikiin. Olemassa olevat sementointilaitteistot eivät myöskään soveltuneet arktisiin olosuhteisiin eivätkä herkille alueille, joissa luontoon ei saa jäädä jälkiä sementointityöstä”, Rautakoski kertoo.

Onnistumisen mahdollisti hänen mukaansa asiantuntijaverkoston hyvä yhteistyö, jossa keskustelua tavoitteista sekä työn yksityiskohdista käytiin ensin Sakatin kaivoshankkeen vanhemman hydrogeologin Anne Raution kanssa. Tiedonvaihdon avulla saatiin määriteltyä yhdessä sopiva laitteisto, joka suunniteltiin ja valmistettiin KATI:lla Sakatin työturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioiden.

Parempaa ergonomiaa

Myös kairasydännäytteiden käsittelytiloja on kehitetty yhdessä. Asiakasyhteistyön tuloksena syntyneet Palsatechin sähköisesti säädettävät loggauspöydät parantavat sekä kairasydänraportoinnin tehokkuutta että eri työvaiheiden ergonomiaa ja turvallisuutta. Työskentelykorkeuden ja -kulman säätäminen käyttäjän tarpeiden mukaan vähentää fyysistä kuormitusta ja parantaa työskentelyolosuhteita huomattavasti. Pöytien integroitu valaistus ja kiinteät valokuvauspaikat mahdollistavat myös tarkan dokumentoinnin.

“Kehittämisyhteistyötä on tehty myös laitekehityksenä liittyen kairasydämistä otettavien valokuvien kuvausolosuhteiden parantamiseen. Valokuvausaseman avulla saadaan kairasydännäytteistä korkealaatuisia valokuvia, joita voidaan edelleen käyttää geologiaan liittyvissä tulkinnoissa ja mallinnuksissa”, Siikaluoma kertoo.

Hänen mukaansa kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin prototyyppien kehittämisen kautta. Avainosassa olivat laitteiston tekniseen kehittämiseen liittyvien henkilöiden tekninen osaaminen. Laitteistokehityksen aikana saatu palaute toimi konkreettisena motivaattorina kehittää laitteistoa edelleen.

Kehittämisyhteistyön tuloksena syntyivät turvalliset ja ergonomiset loggauspöydät.

Yhteisistä haasteista yhteisiin onnistumisiin

Sakatin kaivoshankkeessa kaikkien toimijoiden yhteisenä haasteena on ollut työskentely ympäristön kannalta herkillä alueilla. Ympäristön huomioon ottaminen vaatii paljon sekä kaivosyhtiöltä että kumppaneilta, jotka eivät aina toimi yhtä vaativissa ympäristöissä. Tällöin tarvitaan sujuvaa kommunikaatiota, jotta saavutetaan osapuolten välinen ymmärrys toimintatavoista.

“Lumetusprojektissa haasteena oli luoda toimiva kokonaisuus, koska siihen liittyy paljon eri koneita ja työvaiheita, ennen kuin joesta pumpattu vesi on valmiina reittinä työkohteessa. On ollut otettava huomioon myös lupaehdot esimerkiksi melun, vedenoton ja koneiden liikkumisen suhteen”, Rautakoski muistelee.

Hänen mukaansa parasta hyvässä yhteistyössä on se, että lopputuloksesta saadaan toimiva ja se vastaa täsmällisesti todettuun tarpeeseen.

Yhteistyön on oltava hyvin organisoitua molempien yhtiöiden osalta, ja kehitystyöhön liittyvien henkilöiden on sitouduttava työn eteenpäin viemiseen.

“Kehitettyjen menetelmien käyttöönottoon liittyvä lupaprosessi sekä vaikutusten arviointi on ottanut toisinaan aikansa, mikä on saattanut hidastaa menetelmien käyttöönottoa. Kuitenkin malminetsinnän luvista päättäviltä tahoilta sekä sidosryhmiltä saatu palaute oli positiivista uusien menetelmien käyttöönoton jälkeen”, Siikaluoma kertoo pitkäjänteisen työn suolasta.

“Kehittämistyöhön osallistettiin laaja-alaisesti eri alojen asiantuntijoita molempien yhtiöiden organisaatiosta ja siten saatiin huomioitua niin turvallisuus- kuin ympäristönäkökulmat sekä tietenkin tekninen toimivuus ja tehokkuus. Myös aikataulu ja resurssit ovat olleet hyvin määritellyt sekä tavoitteet asetettu korkeiksi mutta toteutettaviksi”, hän jatkaa.

Tiivis asiakkaan ja kumppanin yhteistyö perustuu viime kädessä aina yhteistyötä tekevien asiantuntijoiden valmiuksiin. Kun hankkeessa on avoin ja ratkaisukeskeinen toimintakulttuuri, asiantuntemus synnyttää myös innovaatioita.

“Meille palveluntarjoajana kehitysyhteistyö on luonut malminetsinnän kenttätöiden valmisteluvaiheeseen toimintatapoja, joita myös muut asiakkaamme ovat ottaneet käyttöön. Tämä ja yhteistyössä tehty laitekehitys, etenkin loggauspöytien osalta, ovat luoneet positiivista kehitystä liikevaihtoomme, ja pöytiä myydäänkin tällä hetkellä globaalisti”, Siikaluoma kertoo.

Yhteistyön avulla kehitetyt menetelmä- ja laitekehitykset tukevat paitsi tilaajan tavoitteita, ne myös kehittävät kumppanien valmiuksia tarjota vastuullisen kaivostoiminnan ratkaisuja muillekin asiakkaille.

Sakatin kaivoshanke etenee lupaprosesseissa suunnitelmien mukaisesti, ja edettäessä kohti kaivostoimintaa hankkeessa on työn alla useita rakentamisen ja toiminta-ajan vaikutuksia vähentäviä ratkaisuja, joita kehitetään eri yhteistyökumppaneiden kanssa.

Artikkeli on julkaistu Vuorityö ja -tekniikka lehdessä (vuosijulkaisu 2025), joka on Vuoriteknikot ry:n jäsenlehti.