Ajankohtaista - Lue lisää

Lapin liiton vaihemaakuntakaavaehdotukseen liittyy Sakatin kaivoshankkeen suunnitelma kaivostoiminnan luontohaittojen korvaamiseksi. Suunnitelman keskeisenä periaatteena on lisätä luonnonarvoja, ei ainoastaan kompensoida kaivostoiminnan haittoja.

Natura-arvioinnissa mallinnettu pölylaskeuma- ja vesitalousvaikutusalue sijoittuu Viiankiaavan Natura-alueen länsiosaan.

Kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset Viiankiaavan suojeluperusteisiin määritettiin helmikuussa 2025 julkaistussa Natura-arvioinnin päivityksessä, ja tarkastelussa on sittemmin huomioitu myös ELY-keskuksen ja Metsähallituksen lausunnoissaan antamat täydennykset. Lieventävistä toimenpiteistä huolimatta ja varovaisuusperiaatetta noudattaen mahdollisuutta luontovaikutuksille Natura-alueen länsireunassa ei voitu sulkea pois.

Euroopan komission luontodirektiivin mukaisesti Natura-alueelle aiheutuvien mahdollisten haittojen korvaaminen on suunniteltava etukäteen.

Sakatin kaivoshanke on sitoutunut korvaamaan arvioidut luontovaikutukset, mutta asettanut tavoitteen vielä korkeammalle: Yhtiö pyrkii lisäämään luonnonarvoja enemmän, kuin mitä kaivostoiminta niitä heikentää.

Suunniteltu kompensaatioalue on arvioitua heikennysaluetta suurempi.

EU ohjeistaa kompensaatioiden suunnittelua

Euroopan komission ohjeistuksen mukaan luontohaittoja korvaavien toimenpiteiden on oltava ekologisesti vaikuttavia, ajallisesti oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja suhteessa hankkeen vaikutusalueeseen.

Korvaavat toimenpiteet on myös kohdistettava juuri niihin luontotyyppeihin ja lajeihin, joihin hanke voi vaikuttaa haitallisesti. Toimenpiteiden on vastaavasti kohdistuttava juuri niihin suojeluperusteisiin, joiden perusteella alue on alun perin liitetty Natura-verkostoon.

Korvaavien toimien sijoittuminen samalle, mahdollisen haittavaikutuksen alaisena olevalle biomaantieteelliselle alueelle, ei riitä. Korvaavan alueen on täytettävä samaa alkuperäisen alueen ekologista tehtävää.

Korvaavien toimenpiteiden etenemistä seurataan usean vuosikymmenen ajan, jotta varmistetaan luonnonarvojen kehittyminen suunnitellusti. Suunniteltavien toimien on oltava siten sellaisia, joiden vaikuttavuutta voidaan mitata ja seurata.

Aapasuo on luontotyyppinä yksi Viiankiaavan Natura-alueen suojeluperusteista.

Luonnonarvohehtaari mittaa luontohaittoja ja -hyötyjä

Luonnonhaittojen ja -hyötyjen laskennassa käytetään mittayksikkönä luonnonarvohehtaaria. Sekä menetettävä luonnonarvo että korvaavien toimien tuottama luonnonarvo lasketaan ja niistä muodostetaan luku luonnonarvohehtaareina.

Yhden hehtaarin kokoisen alueen luonnonarvo ja sen luonnonarvohehtaarit ovat sitä suuremmat, mitä lähempänä luonnontilaa alue on. Luonnonarvohehtaarit lasketaan vaikutusalueelle sekä lähtötilanteessa - ennen kuin kaivoshankkeen rakentaminen on alkanut - että arvioitujen vaikutusten perusteella kaivostoiminnan vaikutusten ollessa suurimmillaan.

Näiden lukujen erotus on se luonnonarvohehtaarien määrä, joka korvaavilla toimilla pitää tuottaa. Haittojen ja hyötyjen vertailu tehdään suojeluperustekohtaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että haittoja ja hyötyjä katsotaan kunkin luontotyypin tai lajin näkökulmasta erikseen.

Heikentyvät luontoarvot korvataan Viiankiaavan lähialueella

Ihmistoiminnan vaikutuksesta luonnontilaltaan heikentyneille alueille tehdään ennallistamistoimia alueen saattamiseksi kohti alkuperäistä luonnontilaa. Elinympäristöjen kunnostaminen parantaa suojeluperusteisten lajien menestymismahdollisuuksia.

Viiankiaavan Natura-alueelle aiheutuvia menetyksiä esitetään korvattavan  Viiankiaavan lähiympäristössä. Päätökset lopullisista kompensaatioalueista ja -toimista tehdään prosessin edetessä.

Kompensaatiotoimet näillä alueilla tarkoittavat ennallistamista, elinympäristöjen kunnostamista sekä Oulun yliopiston kanssa toteutettavaa isonuijasammaleen, kiiltosirppisammaleen ja lapinsirppisammaleen etäsuojeluhanketta.

Lapinsirppisammal. Kuva: Osmo Heikkala

Toteutumista seurataan

Luonnonarvojen palauttaminen on pitkä prosessi. Siksi kompensaatiosuunnitelman etenemistä seurataan huolellisesti erityisesti suon vesitalouden ja suojeluperusteiden näkökulmasta. Seurannalla varmistetaan, että Natura-verkoston eheys säilyy.

Kompensaatiosuunnitelman toteutumista valvoo Suomessa Lupa- ja valvontavirasto (LVV). Korvaavat toimet Natura-alueelle kohdistuvien heikennysten hyvittämiseksi ovat luonnonsuojelulain mukaisen viranomaisvalvonnan alla.

Yhtiön tavoitteena nettopositiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen

Natura-suojelusta poikkeamisen vaatimia korvavia toimenpiteitä täydennetään myös vapaaehtoisilla kompensaatioilla Natura-alueen ulkopuolelle kohdistuvien vaikutusten korvaamiseksi. Yhtiö on jo suojellut 3000 hehtaarin suuruisen vanhan metsän Inarissa hyvittääkseen Natura-alueen ulkopuolelle sijoittuvan suunnitellun teollisuusalueen vaikutuksia metsäluontoon. Lisäksi korvaavia toimia Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevien suoalueiden osalta suunnitellaan.

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) aloitti toimintansa vuoden 2026 alusta. Sen alaisuuteen yhdistettiin monien aiempien viranomaisten lupa- ja valvontatehtäviä. Virasto hoitaa ympäristö-, sote-, työsuojelu-, koulutus- ja muita valvontatehtäviä Suomessa.